D-vitamiinilisien syöminen voi pidentää elinikää ja mahdollisesti ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja, mutta hyödyt nähdään vain potilailla, joilla on D-vitamiinin vajausta. Tiedot käyvät ilmi Lancet Diabetes & Endocrinology -lehden julkaisemasta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 33 aiemman tutkimuksen ja 500 000 potilaan tietoja, ja niiden perusteella pieni veren D-vitaminipitoisuus liittyy suurentuneeseen riskiin sairastua sepelvaltimotautiin, aivoverenkiertohäiriöihin ja myös menehtyä niihin.

Toisessa analyysissa tutkijat hyödynsivät lähes 400 000 potilaan geenitietoja, joiden avulla he pystyivät paremmin erottamaan eri taustamuuttujien ja varsinaisten D-vitamiinitasojen vaikutukset. Tässä analyysissa terveyshyödyt näkyivät erityisesti potilailla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli alle 25 nmol/l. D-vitamiinin puutoksena pidetään alle 50 nmol/l:n pitoisuuksia.

Hyödyt tulivat näkyviin aina 40 nmol/l-pitoisuuksiin saakka, mutta sen jälkeen ne katosivat. Yhteys oli selvä kokonaiskuolleisuuden osalta, mutta sydän- ja verisuonitauteja koskevat tulokset olivat epäselvempiä.

Geenitietojen avulla tutkijat pysyivät tunnistamaan perimänsä vuoksi D-vitamiinin puutokselle alttiit potilaat, mikä lisää tulosten uskottavuutta. Tulosten valossa vaikuttaakin siltä, että ainakin D-vitamiinilisien kuolleisuushyödyt rajoittuvat potilaisiin, joilla on D-vitamiinin puutos. Havainnot eivät kumoa D-vitamiinin muita terveyshyötyjä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista. D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa mm. luiden haurastumista.

Suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia etenkin syys- ja talvisaikaan, ja tämän vuoksi D-vitamiinilisät ovat monille tarpeen. D-vitamiinin suositeltava kokonaissaanti Suomessa on yli 75-vuotiailla 20 mikrogrammaa vuorokaudessa ja muilla 10 mikrogrammaa. Etenkin talvisin saatetaan kuitenkin tarvita suurempia annoksia. D-vitamiinin pitoisuus on riittämätön noin kolmanneksella suomalaismiehistä ja viidenneksellä naisista.

Uutispalvelu Duodecim

(Lancet Diabetes & Endocrinology 2021;DOI:10.1016/S2213-8587(21)00263-1)

https://doi.org/10.1016/S2213-8587(21)00263-1