Liiallinen natriumsuolan saanti altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, mutta kaikki tutkimukset eivät aina päädy samaan tulokseen. Nyt julkaistun tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, että erot tuloksissa johtuvat todennäköisesti puutteista suolan saannin mittaamisessa.

Tutkimuksessa natriumsuolan (natriumkloridi) ja kaliumin saantia mitattiin vähintään kahden vuorokauden aikana kerätyistä virtsanäytteistä. Näin tutkijat saivat luotettavan käsityksen potilaalle tyypillisestä suolan käytöstä.

Tulosten perusteella potilaat, joiden suolan saanti oli suurinta, sairastuivat yhdeksänvuotisen seurannan aikana sydän- ja verisuonitauteihin 60 prosenttia todennäköisemmin kuin potilaat, jotka käyttivät suolaa vähiten. Runsas kaliumin saanti liittyi puolestaan 30 prosenttia pienempään sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat vähiten kaliumia saavat. Yhteydet olivat myös sitä voimakkaampia, mitä enemmän natriumsuolaa tai kaliumia potilas sai.

Havainnot julkaistiin New England Journal of Medicine -lehdessä, ja ne perustuvat 10 000 keskimäärin 52-vuotiaan terveen seurantaan. Seurannan aikana 570 osallistujaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin.

Suomalaiset saavat suolaa noin kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan. Suurin osa suolasta saadaan ravintolaruoasta ja tuotteista, joihin se on lisätty jo valmiiksi. Suolan haittoja voi pienentää lisäämällä ruokavalioon kaliumia, mutta suolan vähentäminen on silti ensisijaista. Kaliumia on paljon muun muassa kasviksissa ja hedelmissä.

Uutispalvelu Duodecim

(New England Journal of Medicine 2021;DOI:10.1056/NEJMoa2109794)

https://doi.org/10.1056/NEJMoa2109794