Kolmekymmenvuotiaan suomalaisen riski sairastua mielenterveysongelmiin on huomattavan suuri, jos hän on pienituloinen, työtön tai vähän koulutettu. Tutkijoiden mukaan mielenterveyspalveluissa pitäisikin painottaa etenkin näitä väestöryhmiä.

Tiedot käyvät ilmi tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lähes 1,3 miljoonaa vuosina 1966–1986 syntynyttä suomalaista. Heistä 26 prosenttia sairastui johonkin mielenterveyshäiriöön 30. ikävuoden jälkeen.

Alhainen sosioekonominen asema 30-vuotiaana liittyi tasaisesti suurempaan riskiin sairastua mielenterveyshäiriöön myöhemmin elämässä, tulokset osoittivat. Erityisesti tämä koski pienituloisia, mutta myös työttömiä ja vähän koulutettuja.

Esimerkiksi vähiten koulutetuista 30-vuotiaista 58 prosenttia oli sairastunut 52-vuotiaaksi mennessä. Korkeimmin koulutetuista sairastui vain 36 prosenttia.

Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin potilaiden perhetausta ja aiemmat mielenterveysongelmat. Voimakkaimmat yhteydet koskivat päihderiippuvuuksia ja skitsofreniaa.

Aiempien tutkimusten perusteella köyhyys voi altistaa mielenterveysongelmille, ja mielenterveysongelmat voivat johtaa työttömyyteen ja köyhyyteen. Nyt julkaistut tulokset tukevat kumpaakin mekanismia. Osallistujat, jotka olivat sairastuneet mielenterveyden häiriöön jo nuorena, olivat muita todennäköisemmin pienituloisia, työttömiä ja vähän koulutettuja aikuisena.

Tulokset viittaavat siihen, että mielenterveyden ongelmat kuormittavat etenkin pienituloisia ja vähän koulutettuja suomalaisia, ja tämän vuoksi mielenterveyspalveluita pitäisi suunnata etenkin heille. Myös sosiaalista liikkuvuutta edistävät sekä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta vähentävät toimet todennäköisesti parantaisivat tilannetta.

Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

(Journal of Epidemiology & Community Health 2023;77:298–304)

https://doi.org/10.1136/jech-2022-219674