Jo hyvin maltillinen liikunta näyttäisi pidentävän dementiadiagnoosin saaneiden elinikää, tuore korealaistutkimus osoittaa.
Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta epäselvempää on ollut, kuinka paljon ja intensiivisesti liikuntaa pitää harrastaa hyödyt saadakseen.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat 60 000 hiljattain dementiadiagnoosin saaneen nelivuotiseen seurantaan, jonka aikana kolmannes potilaista menehtyi. Potilaille oli tehty terveystarkastus kaksi vuotta ennen diagnoosia ja sen jälkeen.
Liikunnan hyödyt olivat suurimmat potilailla, jotka olivat fyysisesti aktiivisia jo ennen sairastumistaan, mutta myös diagnoosin jälkeen liikuntaa lisänneiden riski menehtyä seurannan aikana oli pienempi kuin fyysisesti passiivisten potilaiden.
Fyysisesti aktiivisten riski menehtyä seurannan aikana oli 20–30 prosenttia pienempi kuin fyysisesti passiivisten ja vaikutus nähtiin riippumatta siitä, kuinka raskasta tai kevyttä liikunta oli. Yhteys havaittiin myös potilailla, jotka lisäsivät liikuntaa vasta sairastumisen jälkeen.
Korealaisten tulokset vahvistavat näyttöä liikunnan hyödyistä vielä dementiadiagnoosin jälkeenkin. On kuitenkin mahdollista, että fyysinen aktiivisuus oli yleisempää potilailla, joiden dementia oli lievä ja sen vuoksi myös heidän toimintakykynsä oli parempi.
Lievää dementiaa potee noin 100 000 suomalaista ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia. Uusi muistisairaus todetaan vuosittain noin 23 000 suomalaisella.
Uutispalvelu Duodecim
(British Journal of Sports Medicine 2024;DOI:10.1136/bjsports-2024-108264)
