Suomalaistutkijoiden mukaan kasvikunnan tuotteista saatavat flavonoidit voivat pienentää riskiä sairastua moniin kroonisiin tauteihin. Tutkijat havaitsivat flavonoidien liittyvän pienempään riskiin sairastua iskeemiseen sydäntautiin, aivo- ja verisuonitautiin, keuhko- ja eturauhassyöpään, aikuisiän diabetekseen ja astmaan. Valtaosa hyödyistä tuli kversetiinista, mikä on antioksidanteista tehokkain, mutta vaikutuksia oli myös muilla flavonoideilla kuten kamferolilla, myrisetiinilla, hesperitiinilla ja naringeniinilla. Tutkitut suomalaismiehet ja –naiset saivat flavonoidinsa lähinnä omenasta, sipulista, sitrushedelmistä, marjoista ja kaalista. Riski kuolla iskeemiseen sydäntautiin oli pienempi niillä, jotka söivät runsaasti omenia ja sipuleita, joissa on runsaasti kversetiinia ja kamferolia. Eturauhassyövän riskiä laski myrisetiini, mutta ei muut tutkituista flavonoideista. Aikuisiän diabeteksen riskiä laskivat kversetiini ja myrisetiini, joita tutkitut saivat omenien lisäksi marjoista. Tulokset tukevat aikaisempia tutkimuksia, joissa flavonoidien on todettu alentavan useiden tautien sairastumisriskiä. On kuitenkin mahdollista, että havaitut vaikutukset johtuvat flavonoidien sijaan jostain muusta. Tulosten tulkittavuutta vaikeuttaa mm. se, että 28 vuotta kattaneen seurantatutkimuksen aikana tutkittujen ruokavalio monipuolistui huomattavasti ja etenkin hedelmien ja vihannesten kulutus kasvoi. Tutkitut saivat myös ruoastaan poikkeuksellisen vähän flavonoideja.

Tutkimuksessa oli mukana yli 10 000 suomalaismiestä ja –naista. Heidän ruokailutottumuksiaan ja terveydentilaa kyseltiin osana suurempaa autoklinikan terveystutkimusta vuosina 1966-1972. Flavonoidien terveysvaikutuksia selvitettiin 28 vuoden kuluttua, vuonna 1994. Tiedot tutkittavien sairauksista ja kuolemista saatiin eri rekistereistä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Clinical Nutrition 2002;76:560-568)


Tutkimuksen toteutti Paul Knektin johtama suomalaisryhmä.

Flavonoidit ovat fenoliyhdisteitä, joita on kasvikunnassa tuhansia erilaisia. Niiden terveysvaikutuksia koskevat tulokset ovat ristiriitaisia ja niihin on syytä suhtautua kriittisesti. Flavoinoideja on runsaasti mustaherukassa ja kotimaisissa luonnonmarjoissa kuten juolukassa, karpalossa, puolukassa, variksenmarjassa ja mustikassa. Luonnonmarjoissa on enemmän flavonoideja kuin yleisesti käytetyissä kasviksissa ja hedelmissä. Vain sipulissa, lehtikaalissa, kirsikkatomaatissa ja eräissä salaateissa on niitä enemmän.

Lähde