Fytofotodermatiitti on eräiden kasvien sisältämien kemikaalien (psoraleenien) ja ultraviolettisäteilyn (UV) yhdessä aiheuttama rakkulainen ihoreaktio. Se on toksinen reaktio ja tulee kaikille, jotka saavat psoraleeneja sisältävien kasvien nestettä iholleen ja altistuvat sitten auringonvalolle.

Psoraleeneja sisältäviä kasveja, joille voi altistua Suomessa, ovat ennen kaikkea putkikasvit, kuten jättiläisukonputki ja väinönputki, mooseksenpalavapensas (ks. kuva ), tuoksuruuta, sitrukset ja selleri.

Kuva

Mooseksenpalavapensas. (Dictamnus albus) aiheuttaa herkästi erityistä ultraviolettivaloherkkyyttä (fytofotodermatiittia, ks. Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma)) pitkin kesää.

Oireet

Jos edellä mainitut kasvit rikkoutuvat niitä käsitellessä tai ruohoa leikatessa ja rikkoutunut kasvi pääsee koskettamaan paljasta ihoa, siitä imeytyy parissa minuutissa psoraleeneja ihoon. Aurinkoaltistus saman päivän kuluessa käynnistää reaktion. Iho voi punoittaa juosteittain jo saman päivän iltana, mutta todennäköisemmin vasta seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. 1–3 päivän kuluessa punoittaviin juosteisiin voi kehittyä rakkuloita. Iho-oireet parantuvat 3–4 viikossa, mutta jättävät usein jälkeensä tumman pigmentin (ks. kuva ).

Kuva

Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma). Ihoreaktio syntyy, kun iho on ollut kontaktissa tiettyjen psoraleeneja sisältävien kasvien (esim. isot putkikasvit, mooseksenpalavapensas) kanssa ja sitten altistuu auringonvalolle. Reaktio tulee jokaiselle, joka sopivissa olosuhteissa kesäpäivänä altistuu näitä ns. fototoksisia aineita sisältäville kasvinosille. Reaktio ei ole allergiaa. Rakkuloiden kuivuttua jäljet voivat olla vuosikausia näkyvissä hyperpigmentoituneina eli muuta ihoa voimakkaamman värisinä. Lisää tietoa fytofotodermatiitista: ks. artikkeli Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma).

Taudin toteaminen

Fytofotodermatiitin taudinkuva on niin tyypillinen, että diagnoosi on helppo, jos vain osaa yhdistää oireet kasvien käsittelyyn.

Itsehoito

Hydrokortisonivoide ja kosteat kääreet riittävät useimpien reaktioiden hoitoon. Tärkeintä on todeta ihoreaktion aiheuttaja ja varoa sitä jatkossa.

Milloin lääkäriin?

Laaja, äkillinen rakkulakylvö on hyvä näyttää lääkärille etenkin, jos sen aiheuttaja on epävarma.

Ehkäisy

Fytofotodermatiitti on ehkäistävissä vain suojautumalla psoraleeneja sisältäviltä kasveilta. Fytofotodermatiittia aiheuttavat kasvit on viisainta hävittää kotipuutarhasta.

Lisätietoa aiheesta

Hannuksela M. Kasvien aiheuttamat ihokosketusreaktiot. Duodecim 2009;125(13):1398–406.

Baugh WP. Phytophotodermatitis. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 12.9.2019.