Yleistä

Fytofotodermatiitti on eräiden kasvien sisältämien kemikaalien (psoraleenien) ja ultraviolettisäteilyn (UV) yhdessä aiheuttama ihoreaktio. Se on toksinen reaktio ja tulee kaikille, jotka saavat psoraleeneja sisältävien kasvien nestettä iholleen ja altistuvat sitten auringonvalolle.

Psoraleeneja sisältäviä kasveja, joille voi altistua Suomessa, ovat putkikasvit, kuten jättiläisukonputki ja väinönputki, mooseksenpalavapensas (kuva  ), tuoksuruuta, sitrukset ja selleri.

Fytofotodermatiitin oireet

Jos psoraleeneja sisältävä kasvi rikkoutuu esimerkiksi sitä käsiteltäessä tai ruohoa leikattaessa ja pääsee koskettamaan paljasta ihoa, siitä imeytyy parissa minuutissa psoraleeneja ihoon. Aurinkoaltistus saman päivän kuluessa käynnistää fototoksisen reaktion. Kosketukseen joutuneet usein juostemaiset kohdat alkavat punoittaa jo saman päivän iltana tai viimeistään seuraavana päivinä, ja reaktio voimistuu muutaman päivän aikana (kuva ). Punoittaviin juosteisiin voi kehittyä rakkuloita. Oireet paranevat 3–4 viikossa, mutta jättävät usein jälkeensä tumman pigmentin.

Fytofotodermatiitin toteaminen

Fytofotodermatiitti on helppo todeta, jos osaa yhdistää iho-oireet kasvien käsittelyyn.

Fytofotodermatiitin itsehoito

Hydrokortisonivoide ja kosteat kääreet riittävät yleensä fytofotodermatiitin hoidoksi. Tärkeintä on todeta ihoreaktion aiheuttaja ja varoa sitä jatkossa.

Milloin lääkäriin?

Laaja, äkillinen rakkulakylvö on hyvä näyttää lääkärille, etenkin jos sen aiheuttaja on epäselvä.

Fytofotodermatiitin ehkäisy

Fytofotodermatiitti on ehkäistävissä suojautumalla psoraleeneja sisältäviltä kasveilta. Nämä kasvit voi olla viisasta hävittää kotipuutarhasta.