Keskeistä

Imusuonitulehdus (lymfangiitti, lymphangitis) on ihossa esiintyvä imusuoniston tulehdus. Ilmiötä on aiemmin virheellisesti kutsuttu ”verenmyrkytykseksi”. Imusuonitulehdus ilmenee punaisena juovana iholla ja se voi edetä nopeastikin.

Imusuonitulehduksen syy on tavallisesti bakteeri, useimmiten streptokokki, joskus stafylokokki. Hyönteisten puremissa nähdään joskus imusuonitulehdusta, mutta sellainen ei ole bakteerien aiheuttama. Myös herpesvirus voi sellaisen aiheuttaa etenkin käsissä tai sukuelimissä (Huuliherpes eli yskänrokko (Herpes simplex tyyppi 1)).

Imusuonitulehduksia on myös sisäelimissä, jolloin ne liittyvät muun muassa suolistotulehduksiin ja syöpiin. Niitä ei käsitellä tässä artikkelissa.

Imusuonitulehduksen oireet

Tavallisimmin paikallisesta infektiosta, esimerkiksi käden tulehtuneesta haavasta, lähtee ranteen ja käsivarren sisäpuolta punainen, aristava, noin puolen senttimetrin levyinen juova. Juova etenee päivässä jopa parikymmentä senttiä. Juova voi ilmetä myös muualla kehossa. Voimakkaassa infektiossa on kuumetta ja yleistä sairauden tunnetta, lievässä ei.

Imusolmukkeeseen saakka levinnyt infektio turvottaa ja kipeyttää paikalliset imusolmukkeet. Silloin on tavallisesti kuumettakin.

Hyönteisten puremien aiheuttamassa imusuonitulehduksessa juova leviää tavallisesti hitaammin kuin bakteeriperäisessä tulehduksessa.

Imusuonitulehduksen toteaminen

Lääkäri voi todeta imusuonitulehduksen sopivan taudinkuvan perusteella ja usein punaisen juovan näkeminen riittää diagnoosiin. Tarvittaessa lääkärissä tarkistetaan tulehdusarvoja. Mikäli yleisvointi on heikentynyt, voidaan tarvita tarkempia syyn selvityksiä.

Imusuonitulehduksen itsehoito

Turvotusta ja kipua voi vähentää raajan kohoasennolla ja tulehduskipulääkkeillä.

Milloin hoitoon?

Imusuonitulehdus tulisi arvioida lääkärissä. Usein tarvitaan antibioottilääkitys ja se tulisi aloittaa vuorokauden kuluessa juovan havaitsemisesta. Mikäli esiintyy yleisoireita kuten kuumetta, lääkärin arvioon on syytä hakeutua samana päivänä. Hyönteisten pureman aiheuttamaa imusuonitulehdusta hoidetaan antihistamiineilla ja kortisonilla.

Ehkäisy

Haavat ja ihorikot on syytä puhdistaa hyvin ja pitää kuivana ja puhtaana. Ihon infektiot on syytä hoitaa ajoissa. Muuten imusuonentulehdusta ei voi ehkäistä.

Kirjallisuutta

  1. Salava A., Skogberg K. Imusuonitulehdus (lymfangiitti). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Tarkastettu 7.7.2020.
  2. Pitetti RD. Lymphangitis. 2018 eMedicine (vaatii rekisteröitymisen).
  3. Cohen BE, Nagler AR, Pomeranz MK. Nonbacterial Causes of Lymphangitis with Streaking. The Journal of the American Board of Family Medicine 2016, 29 (6) 808-812.