Sekä ruumiillinen että henkinen väkivalta on vakava terveysriski uhrille

Väkivalta on laaja käsite, ja se voi olla sekä fyysistä että henkistä. Pahoinpitely sen sijaan on juridinen termi ja tarkoittaa lain näkökulmasta nimenomaan fyysistä väkivaltaa tai siihen rinnastettavaa tekoa.

Suomessa lähisuhdeväkivalta on yleistä: noin kolmasosa naisista ja noin kuudesosa miehistä on kokenut sitä elämänsä aikana, ja poliisille ilmoitetuista uhreista valtaosa (noin 3/4) on naisia. Todellinen määrä on selvästi suurempi, sillä vain pieni osa tapauksista tulee viranomaisten tietoon.

Henkisen väkivallan terveysvaikutukset

Henkinen väkivalta – kuten vähättely, uhkailu, nöyryyttäminen, kontrollointi tai eristäminen – vaikuttaa terveyteen yhtä vahvasti kuin fyysinen väkivalta. Lapsen näkemä omaan läheiseen kohdistunut väkivalta vaikuttaa lapseen samoin kuin häneen itseensä kohdistuva väkivalta. Yleensä henkisen väkivallan tekijänä on uhrin tuntema henkilö. Pitkittynyt henkinen väkivalta aktivoi kehon stressijärjestelmän ja voi aiheuttaa

  • pitkäaikaista stressiä, joka kuormittaa hermostoa ja hormonijärjestelmää
  • unihäiriöitä, väsymystä ja toipumisen heikkenemistä
  • masennusta, ahdistusta ja paniikkioireita
  • muistivaikeuksia ja keskittymisongelmia
  • suurentunutta sydän- ja verenkiertoelimistön tautien riskiä (kuten kohonnut verenpaine)
  • vastustuskyvyn heikentymistä, mikä altistaa sairastelulle
  • kipuoireita, kuten päänsärkyä, niska-hartiakipua ja vatsaoireita.

Tutkimusten mukaan henkinen väkivalta voi olla yhtä haitallista tai jopa haitallisempaa kuin fyysinen väkivalta, koska se vaikuttaa kehon stressijärjestelmään jatkuvasti ja heikentää kokemusta turvallisuudesta ja omasta arvosta.

Fyysisen väkivallan muodot

Fyysinen väkivalta tarkoittaa tekoa, jossa toista ihmistä vahingoitetaan tai uhataan vahingoittaa kehoon kohdistuvalla voimalla. Se voi olla yksittäinen tapaus tai pitkittynyt ilmiö, ja sillä on sekä välittömiä että pitkäaikaisia terveysvaikutuksia.

Lähisuhteessa tapahtuva fyysinen väkivalta

Lähisuhdeväkivalta tapahtuu parisuhteessa tai perheenjäsenten, sukulaisten tai muiden läheisten välillä.

Fyysisen väkivallan muotoja lähisuhteessa voivat olla

  • lyöminen, töniminen, potkiminen, kuristaminen
  • esineillä tai teräaseilla uhkaaminen tai vahingoittaminen
  • hiuksista repiminen, kiinnipitäminen, liikkumisen estäminen
  • tahallinen ravistelu (myös aikuisilla haitallista)
  • fyysisen hoivan tai avun epääminen, jos henkilö on riippuvainen toisen avusta (esim. ei anneta lääkkeitä, ei auteta peseytymisessä)
  • tahallinen päihteiden antaminen tai niille altistaminen, kuten lääkityksen väärinkäyttö toisen vahingoittamiseksi
  • seksuaalinen väkivalta, mukaan lukien ei-toivottu seksi, pakottaminen seksuaalisiin tekoihin tai seksuaalinen hyväksikäyttö.

Väkivallan muotoja, joita ei aina mielletä väkivallaksi, mutta jotka ovat sitä:

  • kuristamisyritykset, vaikka jälkiä ei jäisi (erittäin vaarallisia)
  • pakottaminen harrastamaan seksiä ilman ehkäisyä
  • taudin tahallinen tartuttaminen, esimerkiksi sukupuolitaudin tietoinen levittäminen
  • fyysistäen kipua aiheuttavan tekoon "leikin" tai "kurinpidon" nimissä, jos siitä ei ole selkeästi erikseen sovittu.

Muu fyysinen väkivalta (ei-lähisuhteessa)

Ei-lähisuhteessa tapahtuvan fyysisen väkivallan muotoja ovat esimerkiksi

  • tappelut, pahoinpitelyt, ryöstöihin liittyvä väkivalta
  • teräaseilla, esineillä tai ampuma-aseilla tehdyt teot
  • potkiminen, lyöminen, töniminen
  • työtehtäviin liittyvä väkivalta (poliisi, ensihoito, terveydenhuolto, päihdehuolto ja sosiaaliala)
  • tahallinen altistaminen vaarallisille aineille, kuten alkoholille, huumeille tai lääkkeille vastoin uhrin tahtoa tai tietoa
  • tahallinen altistaminen vaarallisille tilanteille (esim. lukitseminen kylmään tai kuumaan tilaan)
  • tahallinen tartuttaminen (esim. sukupuolitaudit tai muut infektiot) tai altistaminen vaarallisille biologisille aineille
  • seksuaalinen väkivalta.

Fyysisen väkivallan terveysvaikutukset

Lähisuhdeväkivalta on erityisen haitallista, koska se tapahtuu turvalliseksi koettussa ihmissuhteessa ja on usein toistuvaa. Myös yksittäinen tuntemattoman tekemä pahoinpitely voi aiheuttaa merkittävän trauman.

Ruumiillisen pahoinpitelyn seurauksena syntyvät vammat riippuvat väkivallan muodosta ja mahdollisesti käytetyistä välineistä. Fyysisen väkivallan terveysvaikutukset vaihtelevat lievistä fyysisistä vammoista hengenvaarallisiin tilanteisiin ja eriasteisiin psyykkisiin oireisiin.

Terveysvaikutuksia voivat olla esimerkiksi

  • mustelmat, haavat, ruhjeet, murtumat
  • aivotärähdys ja vakavampi aivovamma
  • kuristumisvammat, jotka voivat olla hengenvaarallisia ilman ulkoisia jälkiä
  • seksuaalisen väkivallan seuraukset, kuten infektiot, kipu, verenvuoto, raskaus
  • pitkittynyt kipu, hermoston herkistyminen
  • unihäiriöt, masennus, ahdistus, traumaoireet
  • suurentunut sydän- ja verenkiertoelimistön kuormitus
  • turvattomuuden tunne, joka heikentää toimintakykyä ja hyvinvointia
  • psyykkiset oireet väkivaltakokemuksen jälkeen (ahdistus, pelko, trauma)
  • pahimmillaan kuolema esimerkiksi päähän osuneen vamman jälkeen.

Miten tunnistaa väkivalta?

Väkivalta on kyseessä, jos kukaan

  • satuttaa sinua kehoon kohdistuvalla voimalla
  • pakottaa sinut seksuaalisiin tekoihin
  • rajoittaa liikkumistasi tai estää sinua lähtemästä
  • uhkaa sinua esineillä, aseilla tai omalla kehollaan
  • painostaa sinua toimimaan vastoin tahtoasi
  • altistaa sinut sairastumiselle tarkoituksellisesti
  • aiheuttaa kipua tai vammoja “vahingossa”, mutta toistuvasti
  • kontrolloi lääkitystäsi, apuvälineitäsi tai hoitoasi vahingoittamistarkoituksessa.

Jokainen näistä teoista on vakava, vaikka fyysisiä jälkiä ei jäisi.

Henkinen väkivalta on usein vaikeasti tunnistettavaa, koska se etenee vähitellen ja voi saada uhrin epäilemään omia havaintojaan. Se voi olla esimerkiksi jatkuvaa arvostelua tai vähättelyä (esim. ulkonäöstä, osaamisesta, persoonasta) tai häpäisemistä. Usein siihen voi sisältyä kritiikkiä, joka ei ole rakentavaa, vaan enemminkin järjestelmällistä itsetunnon murentamista ja toisen todellisuuden kyseenalaistamista, jolloin uhri alkaa epäillä itseään.

Pahoinpitely on rikoslain mukaan rangaistava teko, ja se on syytä ilmoittaa poliisille. Pahoinpitelyvammojen hoidossa noudatetaan samoja periaatteita kuin muulla tavoin syntyneiden vammojen hoidossa.

Milloin hoitoon?

Vaikka fyysiset vammat eivät vaatisi hoitoa, on pahoinpitelyn uhrin aina tärkeää hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon avun saamiseksi.

Myös henkisen väkivallan uhrin kannattaa hakea tukea, jos kokee pelkoa, ahdistusta tai epävarmuutta omasta arjestaan – etenkin, jos kokee ettei enää tunnista omia rajojaan ja alkaa epäillä omaa todellisuudentajuaan. Kannattaa myös kuunnella, jos joku läheinen osoittaa huolensa mahdollisesta manipuloinnista tai kontrolloinnista.

Hoito

Tapahtumien sekä vammalöydösten dokumentointi sekä asianmukaisen tuen saaminen on päivystyskäynnin keskiössä. Henkilön on syytä kuvata tarkoin vammojen syntymekanismi. Todetut vammat merkitään sairauskertomukseen. Näiden merkintöjen perusteella voidaan tarvittaessa kirjoittaa lääkärinlausunto oikeudenkäyntiä varten vammojen laadusta ja niiden mahdollisesta syntytavasta sekä todennäköisistä seurauksista, mikäli aikuinen uhri tekee pahoinpitelystä rikosilmoituksen. Tämän vuoksi tutkimuksen yhteydessä tulee myös varmistaa tutkittavan henkilöllisyys.

Ilmoitusvelvollisuus pahoinpitelystä on Suomessa seuraavanlainen:

  • Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on ilmoitusvelvollisuus poliisille ja lastensuojeluun, kun kyseessä on alaikäinen uhri (alle 18-vuotias).
  • Jos uhri on täysi-ikäinen, terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa ilmoittaa poliisille ilman uhrin suostumusta.
  • Uhria kannustetaan aina tekemään rikosilmoitus.

Palveluja väkivallan uhriksi joutuneelle

Väkivallan uhreille on valtakunnallinen rikosuhripäivystys (RIKU, puhelinnumero 116 006, RIKUchat).

Ensi- ja turvakotien liiton turvakodit vastaanottavat lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneita (www.ensijaturvakotienliitto.fi).

Apua voi lähteä hakemaan myös esimerkiksi terveysasemalta, työterveydestä, kriisikeskuksista tai hyvinvointialueen sosiaali- ja perhepalveluista.

Jos pahoinpitely koskettaa lasta jollakin tavalla (lapsi on pahoinpitelyn kohteena tai esimerkiksi altistunut näkemään pahoinpitelyä), tarvitaan lastensuojelun tukitoimia.

Myös väkivallan tekijöille on tarjolla apua kriisin selvittämiseen (Nettiturvakoti).

Lisäksi myös seuraavat palvelut tarjoavat apua väkivaltatilanteissa:

Mieli ry:n kriisipuhelin. https://mieli.fi/tukea-ja-apua/

Nollalinja. https://nollalinja.fi/

Miessakit. https://miessakit.fi/

Kirjallisuutta

  1. Hackenberg EAM, Sallinen V, Handolin L, Koljonen V. (2021). Victims of severe intimate partner violence are left without advocacy intervention in primary care emergency rooms: a prospective observational study. J Interpers Violence 2021;36(15–16):7832–54.
  2. Koivukannas J, toim. Käytännön oikeusopas väkivaltarikoksen uhreille. Rikosuhripäivystys 2020.