Tavallisia syyliä (latinaksiverruca vulgaris) on ennen kaikkea käsissä ja jaloissa, joskus kasvoissa ja muuallakin kehossa. Niiden aiheuttajat ovat ihmisen papilloomaviruksia (human papilloma virus, HPV), joita tunnetaan toista sataa erilaista. Niistä ainakin viisi alatyyppiä voi aiheuttaa tavallisia syyliä. Yhdessä syylässä saattaa olla kahtakin eri virusta.

Syyliä esiintyy tavallisesti lapsuusiässä ja nuorena aikuisena, mutta syylän voi saada missä iässä tahansa. Ne häviävät useimmiten ilman hoitoa, sillä elimistö tekee viruksia vastaan vasta-aineita. Lapsilla syylät parantuvat noin 70 %:ssa tapauksista kahden vuoden kuluessa. Aikuisilla syylät häviävät huonommin ja voivat kestää 5–10 vuottakin. Atooppinen ihottuma voi hidastaa ja immuunivastetta heikentävät lääkitykset ja sairaudet voivat jopa estää syylien paranemista. Syylä on hyvänlaatuinen ihomuutos.

Syylän oireet

Aluksi syylä on ihonvärinen kohouma, joka kasvaa ja muuttuu karheaksi. Vanhimmat ja suurimmat syylät halkeilevat, ja ne saattavat olla hyvinkin kipeitä (kuva  ).

Kuva

Syylä sormessa. Aluksi syylä o n ihonvärinen kohouma, joka kasvaa ja muuttuu karheaksi. Vanhimmat ja suurimmat syylät halkeilevat, ja ne saattavat olla kipeitä.

Jalkapohjien syyliä on kahta päätyyppiä: yksittäisiä syyliä, joiden ympärille voi jalkapohjassa muodostua kovettuma, tai sisäänpäin kasvavia pieniä syyliä vieri vieressä jopa monen senttimetrin suuruisella alueella ns. mosaiikkisyylänä (kuva  ). Syylät voivat jalkapohjissa olla kivuliaita. Yksittäisen jalkapohjan syylän erotusdiagnoosina on känsä, jota lääkäri voi toisinaan joutua vuolemaan saadakseen syylän näkyviin (kuva  ).

Kuva

Mosaiikkisyyliä päkiässä. Mosaiikkimaisesti levinnyt syyläkasvusto jalkapohjassa. Yleensä muutokset ovat ohuita ja kivuttomia.

Kuva

Syylä jalkapohjassa. Syylän ympärille voi jalkapohjassa muodostua kovettuma. Yksittäisen jalkapohjan syylän erotusdiagnoosina onkin känsä. Lääkäri voi toisinaan joutua vuolemaan känsää ja tutkimaan sitä suurennuslasilla (oikeanpuoleinen kuva) saadakseen syylän näkyviin. Kuva: Anna Hannuksela-Svahn.

Käsissä syylät leviävät usein kynsien vieruskudoksiin (kuva  ). Kynsien pureskelu ja kynsivallien nyppiminen edesauttavat kynnenvierussyylien kehittymistä.

Kuva

Syylät käsissä. Tavallisia syyliä (latinaksi verruca vulgaris) on ennen kaikkea käsissä ja jaloissa, joskus kasvoissa ja muuallakin kehossa. Niiden aiheuttajat ovat HP-viruksia (human papilloma virus), joita tunnetaan toista sataa erilaista.

Rihmamaisia (filiformisia) syyliä nähdään suupielissä, silmäluomissa ja sierainaukoissa (kuva ).

Kuva

Rihmamaisia (filiformisia) syyliä nuoren potilaan silmäluomissa. Kuva: Anna Hannuksela-Svahn

Litteitä syyliä (latinaksi verruca plana) esiintyy leikki- ja kouluikäisillä lapsilla, harvoin aikuisilla, tavallisimmin kasvoissa ja käsien selissä. Ne kohoavat ihosta vain vähän. Niiden läpimitta on 1–5 mm, ja ne ovat vähän ruskehtavampia kuin muu iho. Ne esiintyvät yleensä kymmenien syylien ryhminä (kuva ). Syylät saattavat kutista hieman, mutta kipua niissä ei ole. Litteät syylät häviävät itsekseen usein jo kuukausien, harvoin vasta vuosien kuluttua. Kun syylä alkaa hävitä, se usein tulehtuu ilman ulkoista syytä.

Kuva

Litteät syylät. Litteä syylä esiintyy sormien ja käsien selässä tai kasvoissa. Iholle moudostuu 1–5 millimetrin suuruisia vaaleita kohoumia.

Syylän toteaminen

Syylät on yleensä helppo todeta eli diagnosoida. Syylän vuoleminen aiheuttaa pistemäistä verenvuotoa syylässä. Kynnenalussyylää saatetaan pitää kynsisienenä ja jalkapohjan känsää syylänä. Kämmenen ja jalkapohjan syylän harvinainen erotusdiagnoosi on okasolusyöpä (verrukoottinen karsinooma; kuva  ).

Kuva

Okasolusyöpä kämmenessä. Syylän näköinen muutos kämmenessä tai jalkapohjassa voikin olla harvinainen okasolusyöpä (verrukoottinen karsinooma).

Syylän itsehoito

Syyliä ei tarvitse välttämättä hoitaa. Ne ovat hyvänlaatuisia ja häviävät itsestään vasta-ainetuotannon alettua. Syylän aiheuttama kipu tai kosmeettinen haitta ovat hoidon aiheita. Hoidon tavoite on pienentää näkyvää syyläkudosta ja herättää immuunivaste syylävirusta kohtaan.

Apteekin itsehoitohyllyn syylänhoitovalmisteissa on salisyylihappoa, maitohappoa, metaani-/muurahaishappoa, monokloorietikkahappoa tai trikloorietikkahappoa. Valmisteet pehmentävät syylää, jolloin sen hiominen tai vuoleminen käsittelyjen väleissä helpottuu. Paras tutkimusnäyttö hoitotehosta on salisyylihappovalmisteilla. Syylävalmisteita käytetään pakkausohjeiden mukaisesti 3–6 kuukauden ajan.

Syylien hoitoon tarkoitettu jäädytyshoitoaerosoli, dimetyylieetteri, saattaa nopeuttaa käsien syylien parantumista, mutta jalkapohjien syyliin se ei tehoa.

Milloin hoitoon?

Jos jalkapohjien syylät haittaavat liikkumista tai käsien syylät ovat kipeitä tai haittaavat kosmeettisesti eivätkä ole vastanneet asianmukaisesti toteutettuun omahoitoon, hoitona voi kokeilla nestetyppijäädytystä hoitoon perehtyneen lääkärin vastaanotolla. Nestetyppijäädytys on tavallisesti toistettava useamman kerran.

Kirurgista poistoa vältetään, koska toimenpide aiheuttaa ihoon arven, joka voi etenkin jalkapohjassa muodostaa ympärilleen känsän. Syylä voi kaiken lisäksi uusia toimenpiteen jälkeen. Mikään hoito ei poista syyliä täysin varmasti.

Lasten syylissä ei nestetyppijäädytystä useinkaan käytetä, koska hoito on kivuliasta ja syylien spontaani paranemistaipumus on hyvä.

Syylien ehkäisy

Jalkapohjasyylien tarttumista on hankala estää, sillä niitä voi saada mistä tahansa yleisestä tilasta, jossa liikutaan paljain jaloin, esimerkiksi pukuhuoneista, liikuntasaleista ja uimahalleista. Käsien syyliäkään ei voi juuri ehkäistä, sillä niiden tarkkaa tarttumistapaa ei tunneta. Syylien raapiminen ja pureskelu voi levittää syyliä omalla iholla.

Kirjallisuutta

  1. Sterling JC, Gibbs S, Haque Hussain SS ym. British Association of Dermatologists' guidelines for the management of cutaneous warts 2014. Br J Dermatol 2014;171(4):696-712. Sterling JC, Gibbs S, Haque Hussain SS ym. British Association of Dermatologists' guidelines for the management of cutaneous warts 2014. Br J Dermatol 2014;171(4):696-712. PMID: 25273231
  2. Mikkola I. Ihoinfektiot. Käypä hoito -suositus, julkaistu 14.10.2021.
  3. Syylien nestetyppijäädytys. Näytönastekatsaus, julkaistu 4.3.2021.
  4. Topical treatments for skin warts.