Järvisyyhyn (kerkaria-dermatiitin) aiheuttaa vesilintujen loisen, mikroskooppisen pienen imumadon toukka. Keski- ja loppukesällä voi toukkien määrä rantavesissä nousta niin suureksi, että järvisyyhyä esiintyy pieninä paikallisina epidemioina. Imumato ei lisäänny ihmisessä, ja se kuolee nopeasti. Aiemmin imumadolle altistuneet ja herkistyneet henkilöt saavat voimakkaimmin oireita.

Oireet

Imumato tunkeutuu ihon pintakerrokseen, orvasketeen, ja voi aiheuttaa sekä välittömän että viivästyneen yliherkkyysreaktion. Noin tunnin kuluessa uimisesta iho pistelee ja siihen ilmestyy pieniä, punaisia täpliä. Illalla tai seuraavana yönä iholle nousee kutiavia, punoittavia näppylöitä, mahdollisesti pieniä rakkuloita ja laajempaakin punoitusta (ks. kuva ). Ihottumaa ei yleensä tule uimapuvun peittämälle alueelle. Oireet häviävät hoidottakin yleensä viikon kuluessa, mutta joskus paraneminen kestää parikin viikkoa.

Kuva

Järvisyyhy. Järvisyyhyn aiheuttaja on Schistosoma-imumato, jonka aiheuttamat näppylät ja paukamat ilmaantuvat muutamassa tunnissa uidessa paljaana olleille ihoalueille, eivät yleensä uimapuvun alle.Lähde: Hannuksela M, Karvonen J, Reunala T, Suhonen R (toim.). Ihotaudit. 2. painos. Kustannus Oy Duodecim 2008; s. 229.

Taudin toteaminen

Järvisyyhydiagnoosi tehdään oireiden kulun ja taudinkuvan perusteella. Diagnoosin tekoa helpottaa suuresti se, että tapauksia on samalla seudulla yleensä useita. Siihen ei ole laboratoriokoetta, mutta ihonäytteestä voidaan joskus mikroskoopilla löytää imumatoja.

Itsehoito

Antihistamiini lievittää kutinaa. Hydrokortisonivoide lyhentää jonkin verran iho-oireiden kestoa.

Milloin lääkäriin?

Jos epäillään järvisyyhyä mutta samanlaista ihottumaa ei ole muilla samoissa vesissä uineilla, on syytä käydä lääkärissä.

Ehkäisy

Imumatojen kiinnittymistä ihoon voi vähentää käymällä suihkussa heti uinnin jälkeen ja kuivaamalla iho pyyhkeellä hankaamalla. Koska rantavedessä olevat kotilot toimivat imumadon toukan väli-isäntänä, ongelmaa voi koettaa vähentää keräämällä kotiloita pois ja poistamalla rantakasvillisuutta.

Kirjallisuutta

  1. Jokiranta S. Järvisyyhy. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 6.9.2019.
  2. Horák P, Mikeš L, Lichtenbergová L ym. Avian schistosomes and outbreaks of cercarial dermatitis. Clin Microbiol Rev 2015;28(1):165-90.