Myksoidi kysta on melko harvinainen, mutta helposti tunnistettava syylämäinen rakkula sormen tai varpaan kärkinivelen päällä tai kynsivallissa. Sellainen on tavallisimmin 50–70-vuotiaiden vaiva, useammin naisilla (70 %) kuin miehillä (30 %). Kahdeksalla kymmenestä se liittyy nivelkulumaan tai muihin nivelsairauksiin. Kystan syntymekanismia ei tunneta tarkkaan. Se on yhteydessä nivelonteloon ja sisältää nivelnestettä. Muutos on vaaraton, mutta se saattaa olla kivulias.

Oireet

Myksoidi kysta alkaa pienenä kohoumana, joka kuukausien mittaan kehittyy syylämäiseksi tai läpikuultavaksi rakkulaksi, joka voi hiljalleen kasvaa jopa yli senttimetrin läpimittaiseksi. Osa limarakkuloista on kynsivallissa, jolloin kynteen kehittyy pitkittäinen vako (ks. kuva ), osa on suoraan kärkinivelen päällä (ks. kuva ). Varpaassa sellainen on usein varpaan päällä, joskus sivussa (ks. kuva ). Rakkula voi kasvaessaan kipeytyä, mutta usein on vaikea sanoa, onko jomotus rakkulassa vai nivelessä.

Kuva

Limarakkula (myksoidi kysta). Limarakkula (myksoidi kysta, ks. Limarakkula (myksoidi kysta) sormessa tai varpaassa) voi mekaanisesti painaa kynnen tyviosaa ja aiheuttaa pitkittäisen painauman kynteen. Limarakkulan onnistuneen hoidon jälkeen kynnen normaali muoto palautuu, jos hoito ei ole vaurioittanut kynnen kasvualuetta.

Kuva

Limarakkula (myksoidi kysta) 60-vuotiaan naisen sormessa. Myksoidi kysta on melko harvinainen, mutta helposti tunnistettava syylämäinen rakkula sormen tai varpaan kärjessä tai kynsivallissa, joka usein liittyy nivelkulumaan tai muihin nivelsairauksiin.

Kuva

Myksoidi kysta, varvas. Limarakkula varpaassa voi muistuttaa syylää tai känsää. Siitä tulee kirkasta, sitkeää limaa, kun siihen pistää reiän isolla neulalla.

Taudin toteaminen

Diagnoosi on yleensä helppo, sillä kyseissä paikassa on harvoin muita syvällä ihossa sijaitsevia rakkuloita. Joskus se voi muistuttaa syylää. Diagnoosi varmistuu, kun rakkulaan pistetään reikä suurikokoisella injektioneulalla. Rakkulasta tulee kirkasta, kankeaa (visköösiä) nestettä.

Itsehoito

Pieniä rakkuloita ei tarvitse hoitaa. Ne voivat hävitä itsekseen muutaman vuoden kuluessa. Isommat ja kipeät rakkulat voi tyhjentää suurella, steriilillä injektioneulalla muutaman viikon tai kuukauden välein. Toistuva rakkulan tyhjentäminen voi edesauttaa sen häviämistä. Rakkulan tyhjäämisessä on noudatettava puhtautta, jottei rakkula infektoituisi ja infektio leviäisi nivelonteloon.

Milloin hoitoon

Kivuliaat ja suuret rakkulat on hyvä näyttää lääkärille, joka voi ohjata tarvittaessa erikoislääkärille. Hoitotapoja on useita, joiden paremmuudesta keskustellaan. Limarakkulat voivat uusia kaikkien hoitojen jälkeen. Suuriin rakkuloihin voi ruiskuttaa puuduteainetta ja kortisonikiteitä. Se auttaa kahdella kolmasosalla. Jotkut rakkulat häviävät toistuvalla nestetyppijäädytyksellä. Hankalat rakkulat poistetaan kirurgisesti. Sen jälkeen rakkulan yhteys nivelonteloon tuhotaan sähköhyydytyksellä (”polttamalla”; ks. kuva ) tai kemiallisesti. Isompia rakkuloita poistettaessa voidaan joutua tekemään ihon kielekesiirto.

Kuva

Myksoidi kysta (kynnenvierusrakkula) hoidon jälkeen. Kynnenvierusrakkula (myksoidi kysta) on poistettu kirurgisesti ja uusiutumista pyritty estämään sähköhyydytyksellä.

Ehkäisy

Myksoidin kystan ilmaantumista ei voi ehkäistä.

Käytettyjä lähteitä

Alam M. Digital mucous cyst. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen)

Jabbour S, Kechichian E, Haber R ym. Management of digital mucous cysts: a systematic review and treatment algorithm. Int J Dermatol 2017;56(7):701-708. PMID: 28239853