Yleistä

Hyytelörakkula (myksoidi kysta, mukoosi kysta) on melko harvinainen, mutta helposti tunnistettava syylämäinen rakkula sormen tai varpaan kärkinivelen kohdalla tai kynnen tyvessä. Sen on yleensä iäkkäiden vaiva ja liittyy nivelrikkoon, mutta voi joskus ilmaantua ilman nivelvauriotakin. Kysta on yhteydessä nivelonteloon tai sijaitsee sen lähellä ja sisältää nivelnestettä. Muutos on vaaraton, mutta se saattaa olla kivulias.

Ison nivelen, yleisimmin ranteen, alueella esiintyvää hyytelörakkulaa kutsutaan ganglioksi. Se on samankaltainen niveleen tai jännetuppeen liittyvä, hyytelömäistä nestettä sisältävä patti.

Hyytelörakkulan oireet

Hyytelörakkula joko ilmestyy nopeasti tai alkaa pienenä kohoumana, joka kuukausien mittaan kasvaa syylämäiseksi tai läpikuultavaksi rakkulaksi. Hyytelörakkulan koko on parista millimetristä senttimetriin asti. Jos se on kynnen tyvessä, kynteen kehittyy pitkittäinen vako (kuva  ). Suurin osa hyytelörakkuloista on kärkinivelen kohdalla sormen yläpinnalla (kuva ) tai sivulla (kuva ). Ne voivat kasvaessaan kipeytyä.

Hyytelörakkulan toteaminen

Diagnoosi on yleensä helppo tehdä, sillä sormissa ja varpaissa on harvoin muita kystamaisia muutoksia. Joskus hyytelörakkula voi muistuttaa syylää. Diagnoosi varmistuu, jos rakkula hajoaa ja sen sisältä tulee kirkasta, sitkeää (visköösiä) nestettä.

Hyytelörakkulan itsehoito

Pieniä hyytelörakkuloita ei tarvitse hoitaa, ja ne voivat hävitä itsekseen muutaman vuoden kuluessa.

Milloin lääkäriin?

Kivuliaat ja suuret hyytelörakkulat on hyvä näyttää lääkärille, joka voi ohjata hoidon tarvittaessa erikoislääkärille. Hankalat hyytelörakkulat poistetaan kirurgisesti (kuva ). Ne voi myös hoitaa toistuvalla nestetyppijäädytyksellä (kryohoidolla). Rakkulan punktoimiseen ja kortisoni-injektioon liittyy nivelen infektioriski, minkä vuoksi tätä hoitoa ei enää suositella. Kaikkiin hoitoihin liittyy uusiutumisriski, mutta kirurgisesti hoidettujen rakkuloiden uusiutumisriski on pienin.

Ehkäisy

Hyytelörakkulan ilmaantumista ei voida ehkäistä.