Yleistä

Hikinäpyt (latinaksi miliaria) ovat hyvin yleisiä vauvoilla, ja niitä esiintyy myös aikuisilla kuumetautien yhteydessä sekä kuumassa ilmanalassa.

Hikinäppyjen taustalla on voimakas hikoilu ja hikirauhasten tukkeutuminen. Näpyn ulkonäkö riippuu siitä, kuinka syvällä tukkeuma on. Yleisin muoto on punainen hikinäppy, jossa tukos on keskellä ihon pintakerrosta eli orvaskettä. Pinnallisen (kirkkaan) ja syvän hikinäpyn tukos sijaitsee nimensä mukaisesti joko lähellä ihon pintaa tai syvällä ihossa.

Näppyjen syntyyn liittyy tavallisesti myös ihoa hautova materiaali tai vaate, kuten pikkulapsen vaippa tai aikuisen lakana tai hengittämätön vaatetus.

Punaiset hikinäpyt (miliaria rubra)

Vartalolle ja hautuviin taipeisiin sekä vauvoilla myös pään alueelle voi ilmestyä suuriakin määriä punaisia, kutiavia ja kirveleviä näppylöitä muutaman tunnin kuluessa lämpöaltistuksesta (kuva ). Lapsilla ja sairaalapotilailla näppyjä tulee myös normaalilämpöisille, mutta aikuisiällä tavallisesti vain kuumetautien yhteydessä, helteellä tai työssä pitkään hikoillessa. Punaisiin hikinäppyihin tulee joskus pieni märkärakkula. Märkärakkuloita voi olla laajoilla alueilla vieri vieressä, jolloin käytetään nimitystä märkärakkulaiset hikinäpyt (miliaria pustulosa).

Kirkkaat hikinäpyt (miliaria crystallina)

Esimerkiksi kuumetautien yhteydessä vartalolle voi nousta muutamassa tunnissa suuri määrä 1–2 mm:n läpimittaisia, kirkkaita nesterakkuloita, jotka puhkeavat nopeasti ja paranevat hilseilemällä.

Syvät hikinäpyt (miliaria profunda)

Syviä hikinäppyjä syntyy yleensä vain tropiikissa, mutta joskus hellekaudella Suomessakin. Ne näkyvät muutaman millimetrin suuruisina kohoumina vartalolla tai raajoissa. Syvät hikinäpyt eivät kutia tai kirvele, mutta niiden paraneminen voi kestää useita päiviä.

Hikinäpyt saattavat tulehtua, helpoimmin tulehtuva on punainen muoto. Siitä voi kehittyä jopa märkäruven kaltainen tila.

Hikinäppyjen toteaminen

Diagnoosi tehdään oireiden ja taudinkulun perusteella. Vauvoilla hikinäpyt on helppo tunnistaa. Sen sijaan aikuisten hikinäppydiagnoosi saattaa olla vaikea tehdä, ellei tätä vaihtoehtoa tule ajatelleeksi.

Hikinäppyjen itsehoito

Ihon viilentäminen ja suihkutus helpottavat kutinaa ja kirvelyä nopeasti. Oireiden häviämistä voi nopeuttaa hydrokortisonivoiteella. Tulehtuneen ihon hoitoon käytetään paikallista antiseptistä ainetta.

Milloin hoitoon?

Lääkärissä käyntiä tarvitaan epäselvien tapausten diagnoosin varmentamiseen ja joskus tulehtuneiden hikinäppyjen hoitoon.

Hikinäppyjen hoito

Tulehtuneiden tai märkärakkulaisten hikinäppyjen hoitoon tarvitaan usein paikallinen tai sisäinen antimikrobilääkitys. Jos hikinäpyt liittyvät liikahikoiluun, on sen syy selvitettävä ja hoidettava.

Hikinäppyjen ehkäisy

Vauvoilla hikinäppyjä ehkäistään parhaiten antamalla iholle ilmakylpyjä ja välttämällä nukuttamista kuumassa paikassa. Kuumepotilailla vaatetuksen ja vuodevaatteiden hengittävyyteen tulee kiinnittää huomiota. Sänkypotilaita on käännettävä tarpeeksi usein, ja heidän ihonsa hygieniasta on huolehdittava.