Punasarveistuma (pityriasis rubra pilaris, PRP) on melko harvinainen ihotauti, josta erotetaan useita eri muotoja. Useimmat tapaukset ovat yksittäisiä, joiden syytä tai syntytapaa ei tunneta. Pienessä osassa taustalla on perinnöllinen taipumus ja joskus HIV-infektio. Punasarveistumaa on yhtä lailla molemmilla sukupuolilla ja sitä esiintyy lapsilla ja aikuisilla. Rasvaiset ja pehmentävät perusvoiteet riittävät yleensä hoidoksi.

Aikuisten punasarveistuma

Useampi kuin joka toinen punasarveistuma on aikuisten ”klassinen” punasarveistuma. Taudin kehitys on nopea. Ensin ilmestyy päänahkaan, vartalolle ja raajoihin lohenpunaisia saarekkeita, joissa karvatuppien suut ovat korostuneet (kuva ). Saarekkeet leviävät nopeasti kattamaan lähes koko ihon erytrodermiaksi, punaihoksi. Siellä täällä on normaalin ihon saarekkeita. Kämmenien ja jalkapohjien iho paksuuntuu ja muuttuu muun ihon tavoin lohenpunaiseksi keratodermiaksi (ks. Paksu iho kämmenissä ja jalkapohjissa (keratodermia, keratoderma, hyperkeratoosi)). Myös kasvojen ihon sarveiskerros paksuuntuu. Kutina on kohtalaista tai kovaa.

Kuva

Punasarveistuma (pityriasis rubra) rinnassa. Muutaman viikon kestänyt punasarveistuma keski-ikäisellä miehellä. Iho-oireet levisivät koko ihoon, erityisesti kämmeniin ja jalkapohjiin. (Kuva Matti Hannuksela)Ks. Punasarveistuma.

Diagnoosin voi tehdä ihottuman ulkonäön perusteella, mutta usein ihosta otetaan myös koepala. Verikokeissa ei paljastu mitään erikoista. Ennuste on hyvä eli noin 80 % tämän tyypin tapauksista parantuu itsekseen kolmessa vuodessa. Vaikeiden oireiden lievittämiseen käytetään muun muassa A-vitamiinijohdannaista, asitretiinia, tai immunosuppressiivisia lääkehoitoja.

Noin kymmenesosa aikuisten punasarveistumista luokitellaan epätyypillisiksi. Ihottumassa on sekä iktyoosien (”kalansuomutauti”; ks. Tavallinen iktyoosi (ichthyosis vulgaris)) että ekseemoiden (ks. Ihottuma) piirteitä. Myös hiustenlähtö on tavallista. Tauti on krooninen.

Lasten punasarveistuma

Noin 10 % kaikista punasarveistumista on lapsilla. Tauti alkaa tavallisesti alle kaksivuotiaana, ja siinä nähdään samanlaisia lohenpunaisia, näppyläisesti sarveistuneita saarekkeita kuin aikuisten ”klassisessa” taudissa (kuva ). Punasarveistuma häviää yleensä vuoden sisällä.

Kuva

Punasarveistuma (pityriasis rubra) lapsella. Pityriasia rubra pilaris eli punasarveistuma on lapsilla harvinainen. Ihottuma muistuttaa psoriaasia, mutta on väriltään oranssinpunainen. Polvet ja kyynärpäät ovat ihottuman mielipaikkoja, muta sitä voi olla vartalollakin ja päänahassa.Ks. Punasarveistuma.

Nuorten punasarveistuma

Noin neljännes tautitapauksista on nuorten paikallista punasarveistumaa. Kyynärpäihin ja polviin ilmestyy yleensä esimurrosiässä tarkkarajaiset, usein kiilamaiset, näppyläisesti sarveistuneet läiskät (kuva ). Muutokset säilyvät vuosia, joillakin koko loppuelämän. (kuva ).

Kuva

Punasarveistuma kyynärpäässä. Kyynärpäihin ja polviin rajoittuva punasarveistuma lienee huomattavasti yleisempää kuin sitä diagnosoidaan. Tauti ei leviä muualle, ja tavalliset rasvaiset perusvoiteet riittävät sen hoidoksi. (Kuva Matti Hannuksela)Ks. Punasarveistuma.

Kuva

Punasarveistuma polvessa. Paikallinen, krooninen punasarveistuma (pityriasis rubra pilaris) polvessa. Sairautta kutsutaan myös nimellä Neurodermatitis psoriasiformis, mikä nimi on kaikin puolin harhaanjohtava, sillä alue ei kutia, kuten neurodermatiitti-termistä voisi päätellä eikä se ole myöskään psoriaasin muoto. Hoitona rasvaiset voiteet.Ks. Punasarveistuma (Pityriasis rubra pilaris).

Nuorilla esiintyy joskus epätyypillistä punasarveistumaa, johon liittyy kämmenien ja jalkapohjien ihon paksuuntuminen. Tämä tautimuoto on usein perinnöllinen.

HIV-infektioon liittyvä punasarveistuma

HIV-infektioon voi liittyä aknetyyppisiä näppylöitä sekä karvatuppien aukkojen sarveistumista.

Käytettyjä lähteitä

Shenefelt PD. Pityriasis rubra pilaris. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 5.5.2018.