Lisäkilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa veren kalsiumpitoisuuden suurenemisen yli normaalin. Tyypillinen potilas on yli 60-vuotias nainen, mutta sairautta esiintyy myös miehillä ja nuoremmilla naisilla. Elinaikanaan noin yksi henkilö kahdestasadasta sairastuu lisäkilpirauhasen liikatoimintaan.
Lisäkilpirauhaset
Lisäkilpirauhasia on neljä. Ne sijaitsevat kaulalla kilpirauhasen takapinnalla (ks. kuva ). Rauhaset ovat hyvin pieniä; yksi rauhanen painaa vain noin 0,040 grammaa (40 milligrammaa). Rauhaset erittävät verenkiertoon parathormonia, joka säätelee elimistössä kalsiumin aineenvaihduntaa.
Lisäkilpirauhaset. Lisäkilpirauhaset sijaitsevat kaulalla olevan kilpirauhasen takapinnalla. Ne ovat hyvin pieniä, painoltaan 20–50 milligrammaa (0,02–0,05 grammaa).
Parathormonin vaikutuskohdat ovat luusto ja munuaiset. Hormonin valmistus lisäkilpirauhasen soluissa on riippuvainen veren kalsiumpitoisuudesta. Jos veren kalsiumarvo alenee, hormonin valmistus lisääntyy, mikä palauttaa kalsiumarvon normaaliksi. Jos veren kalsium kohoaa, käy päinvastoin. Hormonin tuotanto vähenee, mikä palauttaa kalsiumarvon hyvälle tasolle.
Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan syyt
Liikatoiminnassa lisäkilpirauhanen alkaa valmistaa parathormonia liikaa. Hormoni lisää kalsiumin siirtymistä luusta vereen ja samalla vähentää kalsiumin erittymistä virtsaan. Sen seurauksena veren kalsiumpitoisuus kohoaa ja kehittyy hyperkalsemia eli koholla oleva veren kalsium.
Liikatoiminta johtuu lisäkilpirauhasen rauhaskasvaimesta. Yksi lisäkilpirauhanen alkaa tuntemattomasta syystä kasvaa ja tuottaa itsenäisesti ylimäärin parathormonia. Rauhaskasvainta kutsutaan adenoomaksi. Se on solukuvaltaan hyvänlaatuinen, ei siis syöpää. Joskus useampi rauhanen suurenee samanaikaisesti.
Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan oireet
Lisäkilpirauhasen liikakasvu ei mitenkään tunnu kaulalla. Suurin osa liikatoimintaan sairastuneista on oireettomia, sillä lievästi suurentunut veren kalsiumarvo ei aiheuta oireita. Sairaus todetaan usein sattumalta, kun muista syistä tutkitaan veren kalsiumarvo.
Jos lisäkilpirauhasen liikatoiminta on voimakasta, veren kalsiumpitoisuus nousee niin suureksi, että ilmenee monenlaisia oireita: väsymystä, heikkoutta, vatsakipuja, ummetusta, lihaskipuja, muistihäiriöitä.
Vaikka liikatoimintaan ei liittyisi välittömiä oireita, se aiheuttaa kuukausien ja vuosien kuluessa luun kalkkikatoa eli osteoporoosia.
Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan toteaminen
Veren kalsiumarvon kohoaminen (hyperkalsemia) todetaan yksinkertaisella verikokeella. Jos arvo on koholla, tutkitaan veren parathormoni. Jos sekin on koholla, lisäkilpirauhasen liikatoiminta on varma. Rauhaskasvaimen tarkka sijainti ja koko selvitetään kaikututkimuksella tai muilla kuvantamismenetelmillä.
Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan hoito
Lisäkilpirauhasen liikatoimintaan ei voi itse vaikuttaa. Hoito ratkaistaan yksilöllisesti kalsiumarvon, todettujen oireiden ja iän perusteella. Jos veren kalsium on selvästi kohonnut ja potilaalla on oireita, hoitona on rauhaskasvaimen poisto leikkauksella. Onnistunut leikkaus normaalistaa kalsiumarvon ja oireet väistyvät.
Jos kalsiumin pitoisuus veressä on vain lievästi koholla, voidaan tyytyä pelkkään seurantaan. Tarvittaessa voidaan käyttää lisäkilpirauhashormonin erittymistä jarruttavaa kalsimimeetti-lääkettä.
Yleisohjeena on juoda riittävästi, sillä kuivuminen kohottaa veren kalsiumia. Potilas voi saada ravinnosta normaalisti kalsiumia ja D-vitamiinia, mutta ylimäärin niitä ei saa käyttää. Luustoa suojataan osteoporoosilääkkeillä.
Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan ehkäisy
Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan syytä ei tiedetä; niinpä siihen ei tunneta mitään ehkäisyä. Elintavoilla ei sen syntyyn ole vaikutusta.
Lisää tietoa lisäkilpirauhasen liikatoiminnasta
Ks. Suomen Endokrinologiyhdistyksen artikkeli Lisäkilpirauhasen liikatoiminta.
Kirjallisuutta
- Matikainen N. Hyperkalsemia ja hyperparatyreoosi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 15.5.2016.
