Lisäkilpirauhaset

Lisäkilpirauhasia on neljä. Ne sijaitsevat kaulalla kilpirauhasen takapinnalla (kuva ). Rauhaset ovat hyvin pieniä; yksi rauhanen painaa vain noin 0,040 grammaa (40 milligrammaa). Rauhaset erittävät verenkiertoon parathormonia (PTH), joka säätelee elimistössä kalsiumin aineenvaihduntaa.

Parathormonin vaikutuskohdat ovat luusto ja munuaiset. Hormonin valmistus lisäkilpirauhasen soluissa on riippuvainen veren kalsiumpitoisuudesta. Jos veren kalsiumarvo alenee, hormonin valmistus lisääntyy, mikä palauttaa kalsiumarvon normaaliksi. Jos veren kalsium kohoaa, käy päinvastoin. Hormonin tuotanto vähenee, mikä palauttaa kalsiumarvon hyvälle tasolle.

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan syyt

Lisäkilpirauhaset tuottavat lisäkilpirauhashormonia eli parathormonia (PTH). Tämän hormonin tehtävänä on varmistaa, että veren kalsiumpitoisuus ei laske liian matalalle. Parathormoni lisää kalsiumin siirtymistä luusta vereen ja samalla vähentää kalsiumin erittymistä virtsaan.

Liikatoiminnassa lisäkilpirauhanen alkaa valmistaa parathormonia liikaa. Sen seurauksena veren kalsiumarvo suurenee ja kehittyy hyperkalsemia eli koholla oleva veren kalsium.

Liikatoiminta johtuu lisäkilpirauhasen hyvänlaatuisesta rauhaskasvaimesta. Yksi lisäkilpirauhanen alkaa tuntemattomasta syystä kasvaa ja tuottaa itsenäisesti ylimäärin parathormonia. Rauhaskasvainta kutsutaan adenoomaksi. Joskus useampi rauhanen suurenee samanaikaisesti.

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan oireet

Suurin osa liikatoimintaan sairastuneista on oireettomia, sillä lievästi suurentunut veren kalsiumarvo ei aiheuta oireita. Sairaus todetaan usein sattumalta, kun muista syistä tutkitaan veren kalsiumarvo.

Jos lisäkilpirauhasen liikatoiminta on voimakasta, veren kalsiumarvo nousee niin suureksi, että ilmenee monenlaisia oireita: väsymystä, pahoinvointia, ummetusta, lihaskipuja sekä muistihäiriöitä.

Vaikka liikatoimintaan ei liittyisi välittömiä oireita, se voi aiheuttaa kuukausien ja vuosien kuluessa luun kalkkikatoa eli osteoporoosia ja näin altistaa luunmurtumille. Joskus tauti todetaan virtsakivitaudin tai heikentyneen munuaisten toiminnan taustalta.

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan toteaminen

Veren kalsiumarvon kohoaminen (hyperkalsemia) todetaan yksinkertaisella verikokeella. Jos arvo on koholla, tutkitaan veren parathormoni. Jos sekin on koholla, lisäkilpirauhasen liikatoiminta on taudin syynä.

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan hoito

Lisäkilpirauhasen liikatoimintaan ei voida itse vaikuttaa. Hoito ratkaistaan yksilöllisesti kalsiumarvon, todettujen oireiden ja iän perusteella. Jos veren kalsium on selvästi kohonnut ja potilaalla on oireita, hoitona on rauhaskasvaimen poisto leikkauksella. Leikkaushoitoa puoltavat myös todettu osteoporoosi, virtsakivitauti tai etenevä munuaisten vajaatoiminta. Rauhaskasvaimen tarkka sijainti yritetään selvittää ennen leikkausta tehtävällä isotooppikuvauksella. Onnistunut leikkaus normaalistaa kalsiumarvon, ja oireet väistyvät.

Jos kalsiumin pitoisuus veressä on vain lievästi koholla, hoitona on seuranta. Seuranta toteutuu laboratoriokokeilla. Veren kalsiumarvo ja kreatiniini kontrolloidaan noin kerran vuodessa.

Jos leikkaushoito ei ole mahdollinen iän tai muiden sairauksien vuoksi, voidaan tautia hoitaa myös sinakalseetti-lääkityksellä. Lääkitys laskee veren kalsiumarvoa, jos se on oireita aiheuttavan korkea.

Yleisohjeena on juoda riittävästi, sillä kuivuminen kohottaa veren kalsiumia. Potilas voi saada ravinnosta normaalisti kalsiumia ja D-vitamiinia, mutta ylimäärin niitä ei saa käyttää. Luustoa hoidetaan tarvittaessa osteoporoosilääkkeillä.

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan ehkäisy

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan syytä ei tiedetä; niinpä siihen ei tunneta mitään ehkäisyä. Elintavoilla ei sen syntyyn ole vaikutusta.