Yleistä

Noin neljäsosa iäkkäistä ihmisistä sairastuu verenkiertoperäiseen muistisairauteen aivoverenkiertohäiriön jälkeen.

Tauti on aiheuttavien tekijöidensä vuoksi luonnollisesti yleisin vanhemmassa väestössä, miehillä jonkin verran yleisempi kuin naisilla.

Näihin muistisairauksiin kuuluvat myös sekamuotoiset muistisairaudet, joissa on Alzheimerin taudin lisäksi mukana myös aivoverenkiertohäiriöpohjainen etenevä muistin heikentyminen.

Verenkiertoperäisen muistisairauden syyt

Verenkiertoperäisen muistisairauden taustalla ovat samat tekijät, jotka lisäävät sydän- ja aivoverisuonisairauksien riskiä: kohonnut verenpaine, korkea kolesterolitaso, diabetes, ylipaino, liikunnan vähäisyys, alkoholi ja tupakointi. Nämä lisäävät yllä mainittujen aivoverenkiertohäiriöiden riskiä, mikä puolestaan altistaa verenkiertoperäiselle muistisairaudelle.

Altistavana tekijänä toimivat myös niin sanotut hiljaiset aivoinfarktit, joita voi tulla ilman itse havaittuja oireita.

Verenkiertoperäisen muistisairauden tyypit ja niiden oireet

Verenkiertoperäisen muistisairauden oirekuva eroaa Alzheimerin taudista sikäli, että muistihäiriöt eivät ole niin hallitseva piirre, vaan ainakin alussa toiminnanohjaus heikentyy muistia selvemmin. Nämä taudit jaetaan kahteen päätyyppiin sen mukaan, ovatko aivojen muutosalueet enemmän kuorikerroksella vai aivojen syvissä osissa.

Suurten aivoverisuonten tauti

Suurten aivoverisuonten tautityypissä oirekuva riippuu paljolti siitä, onko taustalla suurten verisuonten tukosten aiheuttama yksi tai useampi aivoinfarkti vai jonkin ison aivoverisuonen repeämästä aiheutunut aivoverenvuoto. Nämä voivat aiheuttaa aivojen kuorikerroksen vaurioita. Tällöin tiedonkäsittely- ja toiminnanohjauksen ongelmat voivat kehittyä jopa tunneissa tai päivissä, eli huomattavan nopeasti Alzheimerin tautiin verrattuna. Tarkka oirekuva riippuu luonnollisesti aivohalvauksen sijainnista ja koosta, mutta mukana on useimmiten aivohalvauksen aiheuttama halvausoire, puheentuottovaikeus tai näköoire.

Oireet eivät etene tasaisesti vaan usein portaittain, ja välillä voi olla parempiakin päiviä. Kun tilanne rauhoittuu, oirekuva voi säilyä tasaisena jopa vuosia.

Pienten aivoverisuonten tauti

Toinen tautityyppi on niin sanottu pienten suonten tauti, joka on yleisempi ja aiheuttaa noin 70 % verisuoniperäisistä muistisairauksista. Siihen liittyy usein hyvin pienikokoisia aivoinfarkteja aivojen syvissä osissa, mikroskooppisen pieniä verenvuotoja aivoissa ilman varsinaista aivoverenvuototapahtumaa ja lisäksi eri aivojen osien kutistumista.

Nämä aiheuttavat toiminnanohjauksen heikentymistä ja psykiatrisia oireita, kuten masennusta ja hidastumista. Muisti voi kuitenkin alkuvaiheessa säilyä paremmin kuin Alzheimerin taudissa. Tähänkin tautityyppiin liittyy lisäksi erilaisia neurologisia oireita, yleisimpinä kävely- ja tasapainovaikeudet, puheentuoton vaikeus ja jäykkyys.

Hidas alku on yleisin, ja oireet etenevät enimmäkseen tasaisesti ilman portaittaisia pahenemisvaiheita. Oireet voivat kuitenkin vaihdella päivittäin, ja potilailla saattaa olla kuukausia kestäviä, tasaisia vaiheita.

Milloin hoitoon?

Usein taustalla oleva suurten suonten aivoverenkiertohäiriö on jo tiedossa, ja halvauksen jälkeen sairaalassa kartoitetaan normaalisti jo alkuvaiheessa muisti- ja tiedonkäsittelytoimintoja. Mikäli myöhemmin ilmaantuu vielä lisääntyvästi muisti- tai toiminnanohjauksen ongelmia, kannattaa hakeutua tutkimuksiin.

Mikäli mielialaoireita ja läheisen havaitsemia muutoksia luonteessa sekä toiminnanohjauksen ongelmia ilmaantuu pikku hiljaa, kyse voi olla pienten aivoverisuonten taudista, ja silloinkin lääkärin arvio on tarpeen.

Verenkiertoperäisen muistisairauden toteaminen

Oireet ja löydökset ovat usein tyypillisiä. Usein aiemmat toistuneet aivoinfarktit ovat jo tiedossakin.

Diagnoosin varmistaa aivojen tietokonekerroskuvaus tai magneettitutkimus. Näissä nähdään merkit aiemmista aivoverenkiertohäiriöistä, eli useimmiten aivoinfarktien jättämiä arpia, sekä usein myös aivojen syvien osien eli valkean aineen laajat muutosalueet.

Päinvastoin kuin Alzheimerin taudin epäilyssä aivo-selkäydinnestenäyte ei hyödytä diagnoosissa, koska siinä ei näy tälle taudille tyypillisiä muutoksia.

Verenkiertoperäisen muistisairauden hoito

Verisuoniperäiseen muistisairauteen ei ole toistaiseksi olemassa lääkehoitoa. Alzheimerin taudin lääkkeillä ei ole myyntilupaa vaskulaarisessa muistisairaudessa, koska tutkimuksissa niillä saavutettu hyöty on ollut rajallista.

Hoito keskittyy taustalla olevan aivoverenkiertosairauden uusiutumisen ehkäisyyn ja riskitekijöiden hoitoon. Muina hoitomuotoina käytetään yksilöllisen arvion mukaan kuntoutusta, esimerkiksi fysio- ja puheterapiaa.

Verenkiertoperäisen muistisairauden ehkäisy

Verenkiertoperäisiä muistisairauksia ehkäistään samoilla periaatteilla kuin aivoverenkiertohäiriöitä. Ehkäisyssä pätevät vanhat hyvät elämäntapaohjeet tupakoinnin lopetuksesta, painonhallinnasta, maltillisesta alkoholinkäytöstä, kohonneen verenpaineen ja kolesterolin hoidosta sekä mahdollisen diabeteksen hyvästä hoitotasapainosta.

Kirjallisuutta

  1. Melkas S, Jokinen H. Vaskulaarinen kognitiivinen heikentymä. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 18.3.2025.