Silmän tarkan näön alueella eli makulan alueella voi esiintyä verkkokalvon kerrosten poimuuntumista. Tilaa kutsutaan ryppykalvoksi ("macular pucker", makulan ryppykalvo).

Syyt

Ikääntymisen myötä verkkokalvon kerroksiin voi tulla repeämä, joka saa aikaan lisääntyneen kollageenin tuotannon verkkokalvolla aiheuttaen ryppykalvon.

Riskitekijät

Lasiaisen irtauma ja verkkokalvorepeämät altistavat ryppykalvolle. Samoin silmään tehdyt leikkaukset, kuten kaihileikkaus, lasiaiskirurginen toimenpide tai verkkokalvoirtauman korjausleikkaus, suurentavat ryppykalvon muodostumisen riskiä.

Myös pitkälle edennyt diabeettinen verkkokalvosairaus sekä silmänsisäiset tulehdukset ja kasvaimet altistavat ryppykalvolle.

Oireet

Ryppykalvo voi olla pitkään oireeton. Edetessään ryppykalvo voi aiheuttaa näöntarkkuuden heikkenemistä ja kuvan vääristymistä.

Milloin hoitoon?

Näöntarkkuuden heikentyminen ja viivojen vääristyminen ovat aina aiheita hakeutua tutkimuksiin.

Taudin toteaminen

Silmälääkäri toteaa taudin biomikroskooppitutkimuksen ja tarvittaessa silmänpohjan valokerroskuvauksen avulla.

Tutkimukset

Tarkan näön alueen valokerroskuvaus (ns. makula-OCT) on keskeinen tutkimus ryppykalvon diagnostiikassa ja seurannassa. Silmälääkärin suorittama biomikroskooppitutkimus tehdään muiden silmäsairauksien diagnosoimiseksi.

Erotusdiagnostiikka

Tarkan näön alueen rakkulamainen turvotus (ns. kystinen makulaturvotus) voi oireiltaan muistuttaa ryppykalvoa. Diabeettinen verkkokalvosairaus voi aiheuttaa samanlaisia oireita, kuten myös kostea ikärappeuma, joka aiheuttaa verkkokalvon paksuuntumista.

Hoito

Ryppykalvoa ei tarvitse hoitaa, jos näöntarkkuus pysyy riittävän hyvänä ja jos kuvan vääristymisestä ei ole haittaa.

Jos näöntarkkuus on heikentynyt merkittävästi tai viivojen vääristyminen aiheuttaa haittaa, hoidoksi harkitaan lasiaisverkkokalvokirurgista toimenpidettä, jossa suoritetaan kalvojen kirurginen kuorinta (ns. vitreoretinaalikirurginen membranektomia).