Yleisyys

Verkkokalvon keskeistä nesteirtaumaa esiintyy miehillä kymmenen kertaa enemmän kuin naisilla. Yli 80 %:lla paraneminen tapahtuu kolmen kuukauden aikana.

Riskitekijät ja syyt

Pitkäaikainen henkinen ja fyysinen stressi altistaa verkkokalvon keskeiselle nesteirtaumalle. Altistavia tekijöitä ovat myös esimerkiksi suurina annoksina käytetty glukokortikoidi ("kortisoni") -lääkitys sekä reumasairaudet. Nesteirtauman taustalla voi olla verkkokalvon aineenvaihdunta- tai verenkiertohäiriö. Elinsiirtopotilailla verkkokalvon keskeinen nesteirtauma on yleisempi kuin muulla väestöllä.

Oireet

Oireina voivat olla heikentynyt näkö ja värinäön häiriöt. Silmän taittovoima voi sairastuneessa silmässä muuttua plus-voimakkuuden suuntaan. Taittovoima usein palautuu ennalleen ilman hoitoa.

Taudin toteaminen

Verkkokalvon keskeinen nesteirtauma todetaan silmälääkärin tutkimuksissa.

Tutkimuksiin kuuluvat näöntarkkuuden tutkiminen, silmän biomikroskooppitutkimus sekä silmänpohjan valokerroskuvaus (OCT-tutkimus).

Lisätutkimuksina voidaan tehdä myös silmänpohjan varjoainekuvaus (FAG-tutkimus, fluoreseiiniangiografia) sekä tarvittaessa ICG-tutkimus (indosyaani-vihreä-tutkimus).

Hoito

Verkkokalvon keskeinen nesteirtauma paranee usein ilman hoitoa.

Jos alkuvaiheen tutkimuksissa havaitaan pistemäinen, tihkuttava muutos (ns. "hot spot"), harkitaan niin sanottua valoherkistyshoitoa (PDT-hoito). PDT-hoidossa laskimoon annostellaan verteporfiini-lääkettä. Lääkkeen vaikutus silmän verkkokalvolla aktivoidaan kylmävalolaser-hoidon avulla.

Jos verkkokalvon keskeinen nesteirtauma kestää yli 6 kuukautta, voidaan hoidoksi harkita myös silmän sisään annosteltavaa kasvutekijän estäjää (ns. VEGF-injektio).

Seuranta

Taudin ilmaantuessa ensimmäistä kertaa tilannetta seurataan usein 1–3 kuukauden välein. Pitkittyneessä tilanteessa seurantaväliä usein harvennetaan.

Omaseuranta

Näkökykyä voi testata säännöllisesti esimerkiksi kuukauden välein peittämällä vuoroin toisen silmän ja katsomalla kohteeseen, jossa näkyy suoria viivoja. Jos näöntarkkuus on heikentynyt tai viivat vääristyvät, voi tämä olla merkki taudin aktivoitumisesta. Tilaa voi seurata myös niin kutsutun Amslerin kartan avulla (lähietäisyydeltä katsottava ruudukko, jossa keskellä on piste).

Kirjallisuutta

  1. Seppänen M. Verkkokalvon keskeinen nesteirtauma. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Artikkeli tarkastettu: 26.1.2024.
  2. Kivinen N, Kaarniranta K, Seppänen M. Verkkokalvon keskeinen nesteirtauma. Kirjassa: Seppänen M, Kaarniranta K, Setälä N, Uusitalo H, toim. Silmätautien käsikirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2022.