Käsitteitä

Tähän kappaleeseen on valittu muutamia käsitteitä, joita koko artikkelissa käytetään puhuttaessa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Seksuaalinen suuntautuminen

Seksuaalisessa suuntautumisessa on kyse siitä, keihin ihminen tuntee vetovoimaa emotionaalisesti ja/tai eroottisesti. Määrittelyn perustana on usein sekä oma että toisen henkilön sukupuoli. Yleensä käytetään jaottelua homo-, bi- ja heteroseksuaalisuus. Seksuaalinen mielenkiinto, halu ja seksuaalinen suuntautuminen voivat muuttua iän, itsevarmuuden ja elämänkokemuksen myötä. Omaa muuttuvaa identiteettiä on hyvä tarkastella rauhassa.

Seksuaalinen identiteetti

Seksuaalinen identiteetti sisältää monia eri ulottuvuuksia, kuten tunnistetut seksuaaliset tarpeet, seksuaaliset arvot, seksuaaliseen toimintaan liittyvät mieltymykset ja ilmaisun tavat, seksuaalisen suuntautumisen ja kumppaniin liittyvät seksuaaliset mieltymykset. Toinen osa seksuaalista identiteettiä on sosiaalinen seksuaalinen identiteetti, jossa tärkeää on se, että ihminen kokee kuuluvansa ryhmään ja sen mukaiseen identiteettiin. Tämä on myös itsetunnon merkittävä osa.

Seksuaalinen identiteetti vakiintuu vasta varhaisaikuisuudessa, mutta suurimmalla osalla on jonkinasteinen käsitys seksuaalisesta identiteetistään nuoruusikään mennessä.

Heteronormatiivisuus

Heteronormatiivisuus on ajattelutapa, jossa heteroseksuaalisuus nähdään kaikkia muita suuntautumisia luonnollisempana. Heteronormatiivisessa tavassa ajatella lähdetään oletuksesta, että henkilö on heteroseksuaali (hetero-oletus). Yhteiskunta ja kulttuuri rakentuvat stereotyyppisille oletuksille, että ihmiset ovat tai heidän tulisi olla naisia tai miehiä ja käyttäytyä oletetusti naisille ja miehille tyypillisellä tavalla (sukupuolinormi).

Vuorovaikutus, jonka pohja-ajatuksena on esimerkiksi heteroseksuaalisuus, ei ole tätä päivää. On hyvä muistaa, että kaikki heteroseksuaalisetkaan ihmiset eivät ole samanlaisia. Normaaliksi määritelty tarkoittaa usein sitä, minkä tiedämme olevan totuttua ja tavanomaista. On hyvä miettiä, kaventavatko ja kadottavatko ennakko-oletuksemme käsityksemme seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuudesta.

Sukupuolen moninaisuus

Sukupuolen moninaisuudella viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole palautettavissa kahteen (mies/nainen), toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, vaan ilmenemismuodot ovat moninaisemmat.

Sukupuoli-identiteetti

Sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai siitä, että kokee olevansa sukupuoleton. Ihminen voi kokea kuuluvansa toiseen sukupuoleen kuin mihin hänet on syntymässä määritelty. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat transihmiset, kuten transsukupuoliset, muunsukupuoliset (transgenderit) ja transvestiitit, sekä intersukupuoliset henkilöt.

Sukupuolen ilmaisu

Sukupuolen ilmaisulla tarkoitetaan sitä, miten yksilö ilmaisee sukupuoltaan. Sukupuolen ilmaisu sisältää kaiken yksilön toiminnan ja käyttäytymisen, jolla hän ilmaisee itselle ja muille olevansa nainen, mies tai jotain muuta.

Sukupuolen kokemus

Sukupuoli on monimuotoinen, ja sillä on monia ilmenemistapoja. Sukupuoli on biologinen, juridinen, sosiaalinen, psyykkinen ja aistinen kokemus. Sukupuoli ei ole joko tai vaan sekä että. Sukupuolen henkilökohtainen kokemus on tärkeä osa ihmisen minäkuvaa ja sukupuoli-identiteettiä.

  • Biologinen sukupuoli muodostuu geneettisestä, anatomisesta ja hormonaalisesta sukupuolesta. Kaikki eivät siis ole silmin havaittavia tosiasioita.
  • Sosiaalinen sukupuoli sisältää kokemukselliset, persoonalliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja juridiset ominaisuudet. Millainen kokemus ihmisellä on sukupuolestaan, on oleellista. Sosiaalisen sukupuolen ilmentäminen näkyy muun muassa rooleissa, pukeutumisessa ja eleissä. Sosiaalinen sukupuoli on ihmisen oma tapa tehdä itsensä sukupuoliseksi.
  • Juridinen sukupuoli muodostuu nimestä ja henkilötunnuksesta.
  • Aistinen sukupuoli meissä kokee iholla, silmillä, käsillä, korvilla, nenällä ja sukupuolielimillä. Ihminen omaksuu asioita ja tilanteita koko kehollaan. Kehon kokemukset, hyvät sekä huonot, vaikuttavat joko tietoisesti tai tiedostamatta esimerkiksi käsityksiin omasta kehosta. Keho tuntee ja kokee asiat ja tilanteet sellaisenaan, ilman rajoja.

Sukupuolisensitiivisyys

Sukupuolisensitiivinen tapa tarkoittaa, että sukupuoleen liitettäviä rooliodotuksia ja rajoituksia pyritään muuttamaan tai poistamaan sekä pyritään purkamaan esimerkiksi ristiriitaisia normeja ja arvoja erilaisissa asioissa ja toiminnassa. Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolen merkityksettömäksi tekoa.

Cis-normatiivisuus

Cis-normatiivisuus on ajattelutapa, jonka mukaan ihmiset kuuluvat jompaankumpaan sukupuoleen ja kokevat syntymässä määritellyn sukupuolen omanaan. Ajattelutavassa oletetaan kaikkien ihmisten olevan cissukupuolisia.

HLBTIQA+

HLBTIQA+ on suomenkielinen versio englanninkielisestä lyhenteestä LGBTIQA+. Se on kokoava lyhenne seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen viittaavista sanoista. Samasta lyhenteestä käytetään toisinaan sanaa sateenkaari-ihmiset. Väestöliiton seksuaalipalveluiden asiantuntijat ovat avanneet käsitteitä näin*:

  • Homo

Kirjaimella H viitataan sanaan homo. Mies, joka kokee seksuaalista ja/tai romanttista vetovoimaa lähinnä miehiin, kuvaa itseään usein homoksi.

  • Lesbo

Kirjaimella L viitataan sanaan lesbo. Nainen, joka kokee seksuaalista ja/tai romanttista vetovoimaa lähinnä naisiin, kuvaa itseään usein lesboksi.

  • Biseksuaali

Kirjaimella B viitataan sanaan biseksuaali. Nainen tai mies, joka kokee seksuaalista ja/tai romanttista vetovoimaa miehiin ja naisiin, saattaa kuvata itseään biseksuaaliksi. Biseksuaaliksi itseään kuvaava voi myös kokea vetoa muihin sukupuoliin. Samaa asiaa voidaan kuvata termillä panseksuaalisuus. Panseksuaali usein kuvaa, ettei sukupuoli ole merkityksellinen asia seksuaalisen tai romanttisen vetovoiman kannalta, vaan hän voi kokea vetoa kiinnostavaan ihmiseen.

  • Trans

Kirjaimella T viitataan sanaan trans. Tällä termillä tarkoitetaan transihmisiä ja transvestiitteja.

Transihminen kuvaa usein itseään niin, että ei koe kuuluvansa yksioikoisesti tai lainkaan siihen biologiseen sukupuoleen, mihin hänet on syntymässään määritelty. Voimme siis puhua esimerkiksi transgendereistä, muunsukupuolisista, transnaisista tai -miehistä. Jotkut tykkäävät kuvata itseään termillä ei-binäärinen, jolla tarkoitetaan sitä, että ihminen ei koe olevansa nainen tai mies.

Transvestiitti puolestaan ei yleensä koe syntymässä määriteltyä sukupuolta itselleen ongelmaksi, mutta hän voi kokea tärkeäksi ilmentää ulkoisesti myös vastakkaista sukupuolta. Lisäksi hän usein toivoo, että hänet kohdataan sen sukupuolen edustajana, mitä hän kussakin tilanteessa edustaa.

  • Intersukupuolinen

Kun ihminen ei ole biologisesta näkökulmasta katsottuna määriteltävissä tytöksi tai pojaksi, voidaan puhua intersukupuolisuudesta. Intersukupuolisuudesta voidaan puhua monenlaisissa tilanteissa. Se voi käydä ilmi esimerkiksi syntymässä, jos sukuelimet eivät ole selkeästi määriteltävissä poika- tai tyttökehotyypillisiksi. Toisaalta intersukupuolisuus voi käydä ilmi vasta murrosiässä, jos kuukautisia ei esimerkiksi kuulu, ja käy ilmi, ettei kehossa ole munasarjoja.

Intersukupuolisuus voi olla sukupuoli-identiteetti, mutta intersukupuolinen henkilö voi myös olla sukupuoli-identiteetiltään esimerkiksi tyttö, poika tai muunsukupuolinen.

  • Queer

Queer-sanalla viitataan pääasiassa sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien normien kyseenalaistamiseen ja rikkomiseen. Sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvillä normeilla tarkoitetaan sitä, että sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitetään yhteiskunnassamme jonkinlaisia sääntöjä, jotka määrittävät sitä, miten ihmisten tulisi olla tai käyttäytyä seksuaalisina ja sukupuolisina olentoina. Termi queer kyseenalaistaa yhteiskunnallisia sääntöjä ja normeja olla seksuaalinen ja sukupuolinen olento.

Queer voi viitata myös identiteettiin. Queer-ihminen voi kokea seksuaalisuuteen ja sukupuoleen viittaavat sanat liian rajoittavina. Queer tekee tilaa sanojen rajoittavalle luonteelle.

  • Aseksuaali

Aseksuaali kuvaa itseään usein siten, että hän ei koe seksuaalista vetovoimaa muihin ihmisiin tai kokee sitä hyvin vähän. Aseksuaalisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi olla kiinnostunut toisesta ihmisestä esimerkiksi romanttisessa mielessä tai toivoa itselleen seurustelusuhdetta. Aseksuaalille sooloseksi voi olla osa elämää, ja aseksuaali voi myös harjoittaa seksiä toisen kanssa. Aseksuaalisuuden sateenvarjon alle mahtuukin eri tavoin seksiä harjoittavia ihmisiä, joita yhdistää hyvin vähäinen seksuaalinen vetovoima toista ihmistä kohtaan. Seksin harrastaminen ei välttämättä edellytä juuri seksuaalista vetovoimaa. 

  • + eli plus

+ HLBTIQA-termin perässä pitää mukanaan ajatuksen siitä, että ihmiset ovat seksuaalisuudeltaan ja sukupuoleltaan moninaisia, ja siksi HLBTIQA on lyhenteenä rajallinen. + viittaakin siihen, mitä termissä jää mainitsematta.

*Mukailtu Väestöliiton Hyvä Kysymys-sivustolta

Onko kyseessä jana vai jatkumo?

Seksuaalinen suuntautuminen syntyy henkilön kokiessa seksuaalista mielenkiintoa ja seksuaalista halua sekä kiihottumisen tunnetta esimerkiksi miehiä, naisia tai molempia edellä mainittuja kohtaan tai kaikkia sukupuolia olevia ihmisiä kohtaan (panseksuaali). Seksuaalinen suuntautuminen ei ole joko-tai-ilmiö, vaan se asettuu jatkumolle. Kyse on seksuaalisen suuntautumisen joustavuudesta, jossa seksuaalisuutta tarkastellaan enemmän seksuaalisen halun ja mielenkiinnon näkökulmasta kuin seksuaalisen suuntautumisen tai seksuaali-identiteetin kautta. Seksuaalisen suuntautumisen määrittely on aina itsemäärittelykysymys. Seksuaalisesta identiteetistä voidaan ajatella jokseenkin samalla tavalla ja myös se on aina itsemäärittelykysymys.

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan ihmisen peruskäsitystä siitä, mihin sukupuoleen hän kuuluu. Nuoruusiän yhtenä tehtävänä on identiteetin kehittäminen. Prosessi on monitahoinen: fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen. Identiteetin kehittymiseen vaikuttavat fysiologiset tekijät, genetiikka ja hormonitoiminta. Yhteisöllä, jossa nuori elää, on myös vaikutusta sekä psyykkisen että sosiaalisen kehittymisen kautta. Identiteettikokeilut ovat melko tyypillinen osa kehitystä. Vakiintumattoman identiteetin vuoksi on perusteltua olla avoin sille, että sukupuoli on moniulotteinen ilmiö. Tiedetään, että mikään yksittäinen tekijä ei määritä sitä, millaiseksi kukin meistä oman sukupuolensa kokee.

Osa ihmisistä ei siis koe olevansa sen paremmin miehiä kuin naisiakaan, vaan jotain näiden väliltä tai ulkopuolelta. Tämä voi kokemuksellisesti olla myös aikuisella tilanne, jota hänellä itsellään ei ole tarve määritellä. Nykytiedon mukaan myös vaativien kognitiivisten prosessien kehitys jatkuu paljon pitempään kuin aikaisemmin ajateltiin, mikä onkin ymmärrettävää, koska aivojenkin kehitys jatkuu kolmannelle vuosikymmenelle. Tämä puoltaa ajatusta, että myös aikuisella identiteetin kokemus voi olla muuttuva ja jatkumonomainen.

Kulttuurin vaikutus seksuaalisen suuntautumisen- ja sukupuolen rooleihin

Tyttöjä ja poikia kasvatetaan hienovaraisesti pienestä pitäen naisen ja miehen sukupuolirooleihin. On poikien ja tyttöjen värit, lelut ja leikit sekä ammatit. Mainonta ja lastenohjelmat vahvistavat usein rooleja. Perinteiset sukupuoliroolit linkittyvät edelleen läheisesti heteronormatiivisuuteen.

Vahva usko perinteisiin sukupuolirooleihin voi vähentää nuoren omaa valikoimaa kiperien ja hankalien valintojen ratkaisemiseksi. Hän saattaa kokea, että sukupuolensa vuoksi hän ei voi valita tiettyä toimintamallia tai tehdä itselle sopivampaa ratkaisua ympäristön rajoittavan paineen vuoksi.

Nuorten omassa kulttuurissa esimerkiksi pojilta ja tytöiltä odotetaan myös usein tietynlaista käyttäytymistä, valintoja ja suhtautumista asioihin. Esimerkiksi pojalle balettiharrastuksesta kertominen koulussa kavereille voi olla kova paikka. Tytöille nykykulttuuri asettaa edelleen kauneusihanteen, johon tulee pyrkiä. Rooliin sidottu kauneusideaali synnyttää helposti riittämättömyyden tunnetta. Oma keho ei riitä, vaan sitä on alituisesti muokattava ja kontrolloitava. Omalle sukupuolelle epätavanomaisista ratkaisuista seurauksena voi olla esimerkiksi kiusaamista, häirintää, eristämistä ryhmästä tai jopa väkivaltaa. Nuori saattaa joutua puolustamaan omia rajojaan, mikä vaatii hyvää itsetuntoa ja rohkeutta nuorelta. Nuoruusiässä itsetunto on vasta kehittymässä ja vahvistumassa, eikä nuorella ole välttämättä vielä riittävää kykyä rajojensa puolustamiseen.

Yhteisön merkitys moninaisuuden ymmärtämisessä ja tukemisessa

Seksuaalinen moninaisuus tulisi ymmärtää sekä yhteisöllisenä että laaja-alaisena yhteiskunnallisena kysymyksenä. Meidän kaikkien tehtävä on huomioida se niin kotona kuin lähiyhteisöissä, joissa nuori kasvaa ja kehittyy sekä laajemmin yhteiskunnan tasolla. Nuorten moninaisuutta ei usein tunnisteta, ja normista eroavaan seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoleen voidaan suhtautua edelleen ongelmallisesti, vaikka myönteistä muutosta on tapahtunut.

Kiusaaminen on yleinen kokemus nuorelle, joka ilmaisee normista poikkeavaa kokemusta. Oman seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen kokemuksen ilmaiseminen ja toteuttaminen voi olla vaikeaa ja sitä on hyvä harjoitella. Jokaisen aikuisen tehtävä on olla mallina kiusaamattomuudelle ja epäasialliselle kohtelulle sekä toimia myönteisenä vaikuttajana moninaisuuden hyväksymisessä kaikissa niissä yhteisössä, joissa nuoria on mukana.

Aikuisen tehtävä on tukea nuoren oikeutta määritellä itse itsensä niin sukupuolen kuin seksuaalisen suuntautumisen osa-alueella. Jokainen nuori on tärkeä nähdä kokonaisena yksilönä, ei esimerkiksi ainoastaan johonkin sukupuoleen kuuluvana. Nuori tarvitsee itsemäärittelyyn tukea ja hyväksyntää.

Jokaisen aikuisen on hyvä harjoitella sukupuolisensitiivisyyttä. Harjoittelu auttaa myös aikuista havaitsemaan omia seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyviä "sokeita pisteitä", jotta hän ei esimerkiksi omilla asenteillaan rajoita nuoren kokeilevaa etsintää ja valinnanvapautta.

Video

Mitä tarkoittaa seksuaalisuuden suuntautuneisuuden moninaisuus? Asiantuntijana Anders Hulden Väestöliitosta.

Video

Mitä tarkoittaa sukupuolen moninaisuus? Asiantuntijana Anders Hulden Väestöliitosta.

Kirjallisuutta

  1. Hyvä kysymys -sivusto. Väestöliitto.
  2. Sudenkaarne. T. Väitöstutkimus sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden filosofiasta laajentaa käsitystämme hyvästä elämästä ja ihmisyydestä. Turun yliopisto 2021.
  3. Seta. Sukupuolen moninaisuus ja kehon kirjo -opas näkökulmista.2021.
  4. Seta. Opas Intersukupuolisille nuorille. 2019.
  5. Seta. Opas Intersukupuolisen lapsen perheille ja läheisille. 2019.
  6. Seta. Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus -Opitaan yhdessä. 2016.
  7. Tuovinen L, Stålström O, Nissinen J, Hentil J, toim. Saanko olla totta. Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus. Helsinki: Gaudeamus 2011.
  8. Vilkka H. Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen. Jyväskylä: PS-Kustannus 2010.
  9. Jämsä J, toim. Sateenkaariperheet ja hyvinvointi. Käsikirja lasten ja perheiden kanssa työskenteleville. Jyväskylä: PS-Kustannus 2008.
  10. Seta ry, nettisivut