Käypä hoito -suositus Keskenmeno
Oireet
Keskenmenon tavallisimpia oireita ovat verinen vuoto ja alavatsakipu. Ne voivat esiintyä yhdessä tai erikseen. Keskenmeno voi olla myös oireeton ja löytyä esimerkiksi seulontatutkimuksessa.
Tutkimukset
Keskenmeno todetaan emättimen kautta tehtävällä ultraäänitutkimuksella. Sen avulla selvitetään, missä raskaus sijaitsee ja miten raskaus on edennyt. Jos vuoto on niukkaa ja raskaus on alkuvaiheessa, ultraäänitutkimuksella ei yleensä ole kiire. Tarvittaessa ultraäänitutkimus toistetaan 7–14 päivän kuluessa.
Jos keskenmenoja on ollut toistuvasti, tutkimuksia lisätään vaiheittain.
Yhden tai kahden keskenmenon jälkeen keskenmenon kokeneen ja hänen kumppaninsa mahdollisia sairauksia ja elintapoja arvioidaan perusterveydenhuollossa.
Kolmen peräkkäisen keskenmenon jälkeen tilannetta arvioidaan erikoissairaanhoidossa. Selvittelyjä erikoissairaanhoidossa voidaan harkita myös yksittäisen toisen raskauskolmanneksen keskenmenon jälkeen.
Riskitekijät
Suurin osa (50–60 %) kaikista keskenmenoista johtuu alkion kromosomipoikkeavuuksista. Ne syntyvät yleensä sattumalta, eikä niitä voida estää. Aina keskenmenon syytä ei tiedetä.
Ikä on merkittävin yksittäinen keskenmenon riskitekijä. Riski on suurempi erityisesti silloin, kun raskaana oleva on yli 40-vuotias. Yli 40-vuotiailla yli puolet raskauksista päättyy keskenmenoon. Sekä raskaana olevan että toisen biologisen vanhemman ikä vaikuttaa keskenmenon riskiin.
Osaan riskitekijöistä – esimerkiksi lihavuuteen ja tupakointiin – voidaan vaikuttaa elintavoilla. Käypä hoito -työryhmä suosittelee nikotiinittomuutta kaikille raskautta yrittäville ja keskenmenon kokeneille. Lisäksi raskautta yrittäviä ja raskaana olevia suositellaan välttämään alkoholia. Kummankin vanhemman elintavoilla on merkitystä.
Muita riskitekijöitä ovat tietyt krooniset sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta, diabetes ja hoitamaton keliakia, sekä osa gynekologisista sairauksista ja jotkut infektiot.
Keskenmenon ja toistuvan keskenmenon tunnettuja ja mahdollisia riskitekijöitä, ks. suosituksen taulukko Keskenmenon ja toistuvan keskenmenon tunnettuja ja mahdollisia riskitekijöitä .
Hoito
Keskenmenon hoitovaihtoehtoja ovat seuranta, lääkehoito ja kirurginen hoito.
Keskenmenon hoito tapahtuu pääsääntöisesti erikoissairaanhoidossa tai paikallisesti sovitun hoitoketjun mukaisesti.
Potilaalle kerrotaan eri hoitovaihtoehdoista ja niiden hyödyistä ja haitoista. Hoitotapa valitaan yhdessä potilaan kanssa.
Keskenmenon lääkehoito
Valtaosa keskenmenopotilaista hoidetaan lääkehoidolla. Lääkehoito on yleensä ensisijainen, koska se on tehokas ja turvallinen.
Alkuraskauden keskenmenon lääkehoito voidaan usein toteuttaa kotona 1. raskauskolmanneksen aikana, jos potilas on täysi-ikäinen, ymmärtää annetut ohjeet ja osaa toimia niiden mukaan. Lisäksi on tärkeää, että aikuinen tukihenkilö on paikalla tai nopeasti tavoitettavissa ainakin ensimmäisten tuntien ajan misoprostolin ottamisen jälkeen.
Keskenmenon lääkehoito toteutetaan yleensä kahdella lääkkeellä, mifepristonilla ja misoprostolilla, ks. suosituksen taulukko Keskenmenon lääkehoito .
Potilas saa mukaan kirjalliset ohjeet sekä yhteystiedot mahdollisia ongelmatilanteita varten.
Keskenmenon seuranta
Keskenmenon toteamisen jälkeen voidaan tietyissä tilanteissa jäädä seuraamaan, käynnistyykö kohdun tyhjentävä vuoto itsestään. Seuranta hoitovaihtoehtona kuvataan suosituksen taulukossa Alkuraskauden keskenmenon hoitovaihtoehdot .
Keskenmenon kirurginen hoito
Kirurgisessa hoidossa kohtuontelo tyhjennetään raskauskudoksesta instrumenteilla.
Keskenmenon kirurgisessa hoidossa suositellaan imukaavintaa. Imukaavinta voidaan tehdä poliklinikalla paikallispuudutuksessa tai yleisanestesiassa leikkaussalissa.
Mikrobilääkeprofylaksia eli ennalta ehkäisevää antibioottilääkitystä suositellaan keskenmenon kirurgisen hoidon yhteydessä. Se vähentää sisäsynnytintulehdusten riskiä.
Riittävä kivunhoito
Riittävä kivunhoito on tärkeä osa keskenmenon hoitoa, sillä keskenmenoon ja sen hoitoon liittyy usein alavatsakipua. Kiputuntemus voi vaihdella lievästä voimakkaaseen.
Kivun hoidossa käytetään yleensä tulehduskipulääkkeen ja parasetamolin yhdistelmää. Tarvittaessa voidaan käyttää myös muuta kipulääkitystä (esimerkiksi mietoa opioidia) lääkärin antamien ohjeiden mukaan.
Kivun hoito keskenmenon tai sen hoidon yhteydessä, ks. suosituksen taulukko .
Jälkitarkastus ja seuranta
Keskenmenon jälkeen suositellaan jälkitarkastusta neuvolassa noin 4–6 viikon kuluttua. Ongelmitta sujuneen keskenmenon jälkitarkastuksen voi tehdä esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja tai kätilö.
Seurannassa varmistetaan, että fyysinen ja psyykkinen toipuminen etenevät hyvin ja tarjotaan tarvittaessa keskustelu- tai muuta tukea tai ohjataan mahdollisiin jatkotutkimuksiin.
Keskenmenon hoidon jälkeen ei ole tarpeen tehdä rutiinimaista ultraäänitutkimusta tai raskaustestiä.
Jos kuukautiset eivät ala, vuoto pitkittyy tai ilmaantuu tulehdukseen viittaavia oireita, tarvitaan lääkärin arvio.
Toipuminen
Keskenmenosta toipuminen on yksilöllistä. Keskenmenon jälkeen on tärkeää seurata omaa vointia ja noudattaa saatuja hoito-ohjeita.
Toipumiseen vaikuttavat sekä fyysinen vointi että se, miten ihminen tulee kohdatuksi hoidon aikana. Empaattinen, kunnioittava ja kiireetön kohtaaminen on tärkeää, koska keskenmeno voi herättää voimakkaita tunteita ja surua. On tärkeää, että tunteille annetaan tilaa eikä niitä vähätellä.
Osa keskenmenon läpikäyneistä kokee syntymättömän lapsen hautaamisen tai tuhkaamisen tärkeänä toipumisen kannalta; osa taas ei toivo tätä. Keskenmenossa menetetyn lapsen voi halutessaan haudata hautausmaalle, maanomistajan luvalla muuhun itselle merkitykselliseen paikkaan tai sairaalan järjestämässä yhteistuhkaustilaisuudessa.
Jos psyykkinen oireilu on voimakasta eikä helpotu ajan myötä tai alkaa haitata arkea ja toimintakykyä, on tärkeää arvioida psyykkisen tuen ja hoidon tarvetta tarkemmin. Tarvittaessa voidaan järjestää tukikeskusteluja ja ohjata psyykkisen tuen tai vertaistuen piiriin. Tukea voidaan tarjota myös kumppanille.
Raskautta toivova voi keskenmenon jälkeen yrittää uutta raskautta heti, kun tuntee olevansa siihen henkisesti valmis. Joissakin tilanteissa seuraavaan raskauteen voidaan suunnitella tavallista tiiviimpää seurantaa ja lisätukea.
Ks. myös suosituksen lisätietoaineisto Miten voin huolehtia psyykkisestä voinnistani keskenmenon jälkeen? Ohje keskenmenon kokeneelle Miten voin huolehtia psyykkisestä voinnistani keskenmenon jälkeen? Ohje keskenmenon kokeneelle.
Toistuvan keskenmenon ehkäisy
Toistuvien keskenmenojen ehkäisyssä korostuvat raskautta yrittävien terveelliset elintavat ja mahdollisten kroonisten sairauksien hoitaminen hyvään tasapainoon (ks. tämän potilasversion kohta Riskitekijät).
Jos on kokenut vähintään kolme keskenmenoa, seuraavan raskauden mahdollisen alkuraskauden tiputtelu- ja verenvuodon varalle voidaan suunnitella progesteronihoitoa.
Vielä kolmen keskenmenon jälkeen ennuste raskauden onnistumisesta jatkossa on hyvä.
Lisätietoa aiheesta
- Terveyskirjasto: Keskenmeno
- Terveyskylä / Naistalo: Keskenmeno
- Tähti ry on vuonna 2022 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on tarjota tietoa ja tukea raskaudenaikaisen menetyksen kokeneille. Tähti ry on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kokeneet raskaudenaikaisen menetyksen tai menettäneet vastasyntyneen lapsensa.
- Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattomasti lapsettomien yhteisö ja asiantuntijaorganisaatio. Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Simpukka tarjoaa kaikille avointa vertaistukea tahattoman lapsettomuuden kokemukseen kasvokkain ja verkossa.
- Käpy Lapsikuolemaperheet ry on valtakunnallinen vertaistukiyhdistys, jonka tarkoituksena on tukea lapsen kuoleman kokeneita perheitä. Vertaistukea on saatavilla ensisijaisesti vanhemmille ja perheille, joiden lapsi on kuollut raskauden myöhäisessä vaiheessa, vauvana, lapsuudessa, nuorena tai nuorena aikuisena.
- Artikla 3 on ihmisoikeusjärjestö, jonka tarkoituksena on puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta elämään, vapauteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen hedelmöittymisestä alkaen ilman mitään sukupuoleen, ikään, etniseen alkuperään, uskontoon, mielipiteisiin, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai muihin ominaisuuksiin perustuvaa syrjintää.
Potilasversiossa mainitut organisaatiot antavat lisätietoa aiheeseen liittyen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -toimitus ei vastaa muiden organisaatioiden antaman tiedon laadusta tai luotettavuudesta.
Potilaiden osallisuus
Potilaiden osallisuus on toteutettu Käypä hoito -suosituksen yhteydessä kahdella viiteryhmän kokouksella. Lisäksi viiteryhmän jäsenillä on ollut mahdollisuus antaa suosituksesta lausunto ja kommentoida potilasversion luonnosta.
Tekijät
Potilasversion tekstin on Lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suosituksen Keskenmeno pohjalta kirjoittanut potilaiden osallisuutta tukeva toimittaja Kirsi Tarnanen.
Tekstin ovat tarkistaneet Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, osastonylilääkäri Maarit Niinimäki OYS:stä ja työryhmän kokoava kirjoittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri, Käypä hoito -toimittaja Bianca Arrhenius Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.
Vastuun rajaus
Käypä hoito -suositukset ja Vältä viisaasti -suositukset ovat asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Suositukset toimivat lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen päätöksenteon tukena hoitopäätöksiä tehtäessä. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.