Etusivu » Mitä tarkoittaa "määrä tekee myrkyn"?

Mitä tarkoittaa "määrä tekee myrkyn"?

Arsenikista öljyyn - 100 kysymystä ympäristöstä ja terveydestä
3.11.2014
Jouko Tuomisto

Aineen tietäminen myrkylliseksi ei auta meitä paljoakaan. Tärkeää on se, kuinka suuria annoksia saamme verrattuna haitalliseen tai myrkylliseen annokseen. Saamamme annoksen etäisyys myrkyllisestä annoksesta määrää turvallisuusmarginaalin.

Toksikologian ehkä kuuluisimman peruslauseen "määrä tekee myrkyn" tai pikemminkin "määrä tekee myrkyttömyyden" esitti puolustuksekseen sveitsiläinen lääkäri Paracelsus eli Philippus Aureolus Theobastus Bombastus von Hohenheim 1500-luvulla. Hän hoiti kuppaa mm. elohopeajohdoksilla, joilla tosiaan on parantavaa vaikutusta, vaikkakin vain vähän. Häntä syytettiin oikeudessa potilaiden myrkyttämisestä, jolloin hän kirjoitti puolustuspuheessaan; "Was ist das nit gifft ist, alle ding sind gifft, und nichts ohn gifft. Allein die dosis macht das ein ding kein gift ist." (Mikäpä ei olisi myrkyllistä, kaikki on myrkyllistä. Vain annoksesta riippuu se, että aine ei ole myrkkyä.)

Vasta kokeellinen toksikologia on osoittanut, kuinka oikeassa Paracelsus oli. Eläinkokeissa lähes jokainen aine pystytään osoittamaan hengenvaarallisesti myrkylliseksi, jos annos on tarpeeksi suuri. Amerikkalainen Bruce Ames on kerännyt tietoja tehdyistä syöpäkokeista ja osoittanut, että suunnilleen joka toinen aine aiheuttaa syöpää, jos sitä annetaan eläimille niin paljon, kuin ne toistuvasti sitä sietävät. Syövän syntymisen todennäköisyys ei juuri riipu siitä, onko aine luonnon aine vai synteettinen aine. Siis myös pitkäaikaisvaikutukset kuten kyky aiheuttaa syöpää riippuvat annoksesta eivätkä ratkaisevasti aineesta.

Eri aineet ovat voimakkuudeltaan hyvin erilaisia. Siten aflatoksiini tai dioksiini voi olla hengenvaarallinen jo gramman miljoonasosan suuruisina annoksina, mutta jopa torjunta-aineista osa on sellaisia, että koe-eläimet sietävät niitä grammamääriä painokiloa kohti. Kaikkien aineiden myrkyllisyys ei siis tarkoita sitä, että mikä tahansa annos olisi myrkyllinen. Se tarkoittaa sitä, että täysin turvallisia aineita ei ole olemassakaan, ei luonnon aineita eikä synteettisiä. Siksi riskit täytyy suhteuttaa kullekin aineelle tyypilliseen annokseen tai altistukseen.

Turvallisuusmarginaali

Tärkeää ei siis olekaan se, onko aine myrkyllinen vai ei. Tärkeää ei myöskään ole se, kuinka voimakas myrkky se on. Tärkeää on se, kuinka suuri on saatu annos verrattuna myrkylliseen annokseen. Jos dioksiinin myrkyllinen annos on gramman miljoonasosa, mutta altistus on gramman miljardisosa, on niiden välissä tuhatkertainen turvallisuusmarginaali. Mutta jos ruokasuolan turvallinen jatkuva annos on alle viisi grammaa päivässä ja me käytämme sitä viisitoista grammaa, meidän pitää olla huolissamme. Jos alkoholin tappava annos on 300 g ja me juomme sitä 100 g, olemme huolestuttavan lähellä tappavaa annosta, eikä näin pieni, kolminkertainen, turvallisuusmarginaali välittömän kuoleman suhteen olisi useimmille muille kemikaaleille missään tapauksessa hyväksyttävissä. Siten suhteellisen vähän myrkyllinen aine voi olla tappavan vaarallinen, jos annos on myrkyllisyyteen verrattuna suuri.