Yleistä
Palovamma syntyy lämmön tai syövyttävän kemikaalin vaikutuksesta. Yleisin palovamman aiheuttaja on kuuma vesi. Palovammassa lämpö aiheuttaa kudoksen vaurioitumisen sitä syvemmältä, mitä kuumempi ja pitkäkestoisempi on kontakti kudokseen. Palovamman kaltainen tila voi syntyä myös säteilyn, esimerkiksi auringon UV-säteilyn, aiheuttamana, mutta reaktio on hitaampi kuin välittömässä palovammassa. Sähkövirran aiheuttama palovamma voi ulottua syvälle kudoksiin, vaikka ihon pinta näyttäisi normaalilta. Samoin liekkien aiheuttamat vammat ovat usein syviä.
Palovammat voidaan jaotella vaurion asteen mukaan karkeasti kahteen luokkaan: pinnallisiin ja syviin.
- Pinnallisessa palovammassa iholla on kipua ja punoitusta, se on "kostea" ja siinä voi tilanteesta riippuen esiintyä rakkuloita. Tunto on säilynyt ennallaan. Tällainen vamma paranee yleensä tavanomaisen ihohaavan tavoin 1–2 viikossa jälkiä jättämättä, vaikka ihon pintakerros saattaa kuivuneena hilseillä pois palaneelta alueelta. Pinnallisen palovamman tavallinen aiheuttaja on kiehuva vesi tai öljy.
- Syvässä palovammassa vaurio ulottuu ihonalaisiin kudoksiin ja iho on vamma-alueelta tuhoutunut. Syvän palovamman voivat aiheuttaa esimerkiksi tuli, sähkö tai sula metalli. Vaurioalue on kuiva, eikä se aisti kipua, koska ihon hermopäätteet ovat vaurioituneet. Kipua voi tuntua reuna-alueilla. Iho on väriltään harmaa, helmenvalkea tai tummaksi hiiltynyt. Tämä vamma ei ole koskettaessa kipeä. Syvä palovamma ei korjaannu itsestään.
Palovamman laajuutta kuvataan yleensä prosenttilukuna eli arviona siitä, kuinka monta prosenttia koko ihon pinnasta on vaurioitunut. Esimerkiksi aikuisella kämmenen kokoinen palovamma-alue vastaa noin 1 prosenttia kehon pinta-alasta, koko yläraajan iho noin 9–10 %, alaraajan noin 18 % ja ylävartalon noin 36 %.
Palovamman ensiapu ja itsehoito
Lisäaltistuminen kuumalle tulee lopettaa sammuttamalla tuli tai muulla tavoin erottamalla palovamman aiheuttaja ja uhri. On myös huolehdittava uhrin hengityksestä ja estettävä liekkejä vaurioittamasta hengitysteitä.
Kuuma kudos viilennetään huuhtelemalla palanutta aluetta huoneenlämpöisellä vedellä 10–15 minuuttia. Jos kyseessä on syövyttävä aine, aluetta huuhdellaan perusteellisesti runsaalla vedellä 30 minuutin ajan. Jos palanut alue on yli 10 % kehon pinta-alasta (vastaa suunnilleen yläraajan pinta-alaa), tulee huolehtia, että uhri pysyy muuten lämpimänä. Ks. lisää ensiapuohjeita Ensiapuoppaasta Palovammat.
Alle yhden prosentin (kämmentä pienemmät) ensimmäisen asteen palovammat voidaan hoitaa kotona ja ilman erityisiä hoitotuotteita tai tarvittaessa lievittäen kipua kostealla siteellä tai liinalla. Kivun hoitoon voi myös käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä. Ehyelle ja rakkulattomalle iholle voi parin päivän kuluttua sivellä esimerkiksi B-vitamiinivoidetta.
Myös palovammarakkulat voidaan hoitaa kotona peittämällä ne puhtaalla siteellä. Rakkulaa ei tule puhkaista, jotta kudoksiin ei pääse epäpuhtauksia. Jos rakkula puhkeaa itsestään, haava tulee puhdistaa ja peittää apteekista saatavalla tähän käyttöön tarkoitetulla haavatuotteella. Ihon korjauduttua 2–3 viikossa, sitä kannattaa vielä rasvata perusvoiteilla ja suojata ultraviolettisäteilyltä.
Palovamman lopullinen syvyys on arvioitavissa yleensä vasta muutaman vuorokauden kuluttua vammasta, joten alkuhoidon voi hyvin toteuttaa kotona apteekista saatavilla tuotteilla. Mikäli haavan laajuus tai oireilu vaikuttaa siltä, että ammattilaisen arvio tarvitaan, saadaan paras arvio, kun vammasta on kulunut muutama vuorokausi. Tällöin haavasta tarkistetaan verenkierto, tunto ja laajuus ja tarvittaessa joko jatketaan kotihoitoa tai konsultoidaan plastiikkakirurgian erikoisalaa ihosiirteen tarpeesta.
Jos vaurio ei kahden viikon kuluessa ole selvästi paranemassa tai jos sen ympäristö alkaa punoittaa, on syytä käydä näyttämässä sitä terveydenhuollon ammattilaiselle.
Kun palovammapotilas viedään hoitoon, kuljetuksen ajaksi palovamma peitetään puhtaalla siteellä. Kostea side voi lievittää kipua pienissä palovammoissa, mutta sellaista ei tule käyttää laajoissa palovammoissa.
Milloin hoitoon?
Kaikissa syvissä palovammoissa on syytä hakeutua hoitoon välittömästi.
Palovammat, joiden pinta-ala on enemmän kuin 1 % kehon pinta-alasta eli jotka ovat suurempia kuin kämmen (vamman sijaintipaikasta riippuen joskus pienemmissäkin vammoissa), ja etenkin, jos tämän kokoiseen vammaan liittyy rakkuloita, on syytä hakeutua ammattilaisen arvioitavaksi mahdollisimman pian.
Vähäisissä vammoissa riittää, että haava puhdistetaan ja peitetään rasvaharsosidoksella. Ammattihenkilön toteuttama seuranta voi joka tapauksessa olla tarpeen vaurion laajuuden sekä mahdollisen tulehduksen toteamiseksi.
Laajojen palovammojen hoidossa tarvitaan palaneen alueen hoidon lisäksi monipuolista aineenvaihduntahäiriöiden ja kivun hoitoa, ja tällaiset vammat hoidetaan erityisillä palovammaosastoilla.
Kirjallisuutta
- Valtonen J. Palovammat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 4.1.2021.
