Etusivu » Raskaus ja zoonoosit (listeria ja toksoplasma)

Raskaus ja zoonoosit (listeria ja toksoplasma)

Lääkärikirja Duodecim
1.10.2018
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Zoonoosit ovat infektiotauteja, jotka tarttuvat eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Tartunta voi tapahtua suoraan eläimestä ihmiseen tai niin sanotun vektorin (välittäjän), kuten hyttysen tai punkin, välityksellä tai saastuneesta ruoasta. Monet voidaan estää varomalla riskikäyttäytymistä. Raskauden kannalta merkittävimmät zoonoosit maassamme ovat listerioosi ja toksoplasmoosi. Mikäli raskaana oleva epäilee sairastuneensa listerioosiin tai toksoplasmoosiin, hänen kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan.

Listeria

Listerioosi (ks. «Listerioosi»1) on Listeria monocytogenes -bakteerin aiheuttama tauti. Raskauden aikaisia listeriatartuntoja tavataan maassamme vuosittain kymmenkunta tapausta. Listeria aiheuttaa äidille tavallisimmin lievän hengitystietulehduksen, joskus ripulin tai kuumeisen influenssan tyyppisen taudinkuvan.

Listeria leviää sikiöön joko istukan kautta tai nousevana infektiona emättimestä. Se voi aiheuttaa kohdun ja sikiön vakavan infektion, johon liittyy merkittävä sikiön menetyksen mahdollisuus eli keskenmeno, sikiön tai vastasyntyneen kuolema. Sikiölle vaarallinen listerioosi ilman äidin oireista infektiota on erittäin epätodennäköinen. Siksi mahdollinen altistuminen listerialle ei ole aihe tutkimuksille.

Vaikka listeria on maaperässä yleisesti esiintyvä bakteeri, merkittävin terveysuhka ovat kontaminoituneiden eli listeria-bakteerin kanssa kosketuksiin joutuneiden elintarvikkeiden aiheuttamat epidemiat. Listeria-tartuntaa voi ehkäistä. Riskielintarvikkeita ovat kuumentamatta syötäväksi tarkoitetut tuotteet, joilla on pitkä myyntiaika ja joissa listeria pystyy lisääntymään. Raskaana olevan tulee siis välttää etenkin pastöroimattomasta maidosta valmistettuja juustoja sekä pastöroidusta maidosta valmistettuja pehmeitä juustoja (esim. homejuustot) sekä tyhjiöpakattuja graavattuja tai kylmäsavustettuja kalatuotteita (ks. THL:n tiedot raskauden aikana vältettävistä elintarvikkeista «http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ravitsemustietoa/suomalaiset/raskausaika/valtettavat_elintarvikkeet»1). Raskausaikana suositellaan vain pastöroidun maidon juomista.

Toksoplasmoosi

Toxoplasma gondii on kissassa elävä loinen, jonka tartuttavat ookystat siirtyvät kissan eritteiden välityksellä maaperään ja siitä edelleen kasviksiin ja nautaeläimiin. Ihminen voi saada toksoplasmoosin (ks. «Toksoplasmoosi»2) syömällä huonosti kypsennettyä naudan, sian tai lampaan lihaa taikka kontaminoituneita vihanneksia, marjoja tai vettä. Tartunta käsien välityksellä kissan hiekkalaatikosta, maasta tai kasveista on myös mahdollinen.

Toksoplasmoosi on useimmiten oireeton mutta saattaa aiheuttaa lieviä yleisoireita, pientä kuumeilua tai väsymystä. Joskus kaulan tai takaraivon imusolmukkeet turpoavat.

Raskauden aikainen primaari-infektio on vaarallinen sikiölle. Toksoplasman siirtyminen äidistä sikiöön riippuu raskauden kestosta: mitä pitemmälle raskaus on edennyt äidin primaari-infektion aikaan, sitä helpommin toksoplasma läpäisee istukan. Sikiön tartuntavaara on alle 10 % ensimmäisessä raskauskolmanneksessa ja yli 70 % viimeisinä raskausviikkoina. Tuoreen toksoplasmoosin diagnoosi perustuu vasta-ainetutkimuksiin. Jos niiden perusteella on syytä epäillä tuoretta tartuntaa, äiti lähetetään äitiyspoliklinikalle, joka järjestää jatkotutkimukset sikiön mahdollisen sairastumisen havaitsemiseksi. Raskaudenaikainen toksoplasmoosi kuuluu aina erikoissairaanhoitoon.

Äidin alkuraskauden aikana sairastama toksoplasmainfektio voi johtaa keskenmenoon, kohtukuolemaan tai sikiövaurioon. Loppuraskaudesta taudinkuva on lievempi. Epäily sikiön synnynnäisestä tulehduksesta saattaa herätä myös kaikututkimuksessa. Suurin osa synnynnäiseen toksoplasmainfektioon sairastuneista lapsista syntyy oireettomina, mutta tauti on krooninen ja aiheuttaa jopa 90 %:lle vuosien kuluessa näkö- tai keskushermostovaurioita. Raskauden aikaista vasta-aineseulontaa ei ole katsottu aiheelliseksi, koska tapauksia on maassamme vähän.

Raskausaikana on aina hyvä huolehtia käsienpesusta ennen ruoan käsittelyä ja sen jälkeen. Kasvikset on syytä pestä perusteellisesti ja raaka liha kypsentää kunnolla. Puutarhatöissä on syytä käyttää käsineitä. Kissanhiekkaa on syytä välttää.

Käytettyjä lähteitä

Alanen A. Toksoplasma-, parvovirus- ja sytomegalovirusinfektiot raskauden aikana. Duodecim 2010;126(2):159–66 «/xmedia/duo/duo98560.pdf»2.

Uotila J. Äitiysneuvola ja erikoissairaanhoito: konsultaatiot, lähetteet, hoitolinjat. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 8.4.2016.

Ämmälä P, Aitokallio-Tallberg A. Sikiöön siirtyvät infektiot. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 517–539.