Välttääkseen chikungunyan matkailijan tulee suojautua hyttysiltä huolellisesti myös päiväsaikaan ja turistikohteissa. Rokotetta voidaan harkita 12 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat matkustamassa alueelle, jossa on meneillään aktiivinen chikungunyaepidemia, tai chikungunya-alueelle pidemmäksi aikaa tai toistuvasti matkustaville.

Chikungunyavirus (CHIKV) on hyttysten (Aedes aegypti ja Aedes albopictus) levittämä virus, jota esiintyy laajalti trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, usein epidemioina. Hyttyset ovat päiväaktiivisia ja viihtyvät urbaaneissa ympäristöissä. Matkailijan tulee suojautua hyttysiltä huolellisesti päiväsaikaan ja muistaa suojaus myös hotellimajoitusalueilla.

Taudin oireita ovat kuume, pitkittyvät nivelkivut, lihaskivut, päänsärky ja ihottuma. Itämisaika on yleensä 3–7 vuorokautta. Sairauden nimi Chikungunya tulee itäafrikkalaisesta heimokielestä, missä se tarkoittaa "kumarassa kulkevaa". Nimi viittaa taudille tyypilliseen nivelien kipeytymiseen, minkä vuoksi sairas ihminen joutuu kävelemään kumarassa. Tautiin saattaa joskus liittyä hengityksen vaikeutumista, sydämen vajaatoimintaa ja aivokalvotulehdus- tai aivokuumeoireita.

Chikungunyan sairastumisriski on suurin epidemiatilanteissa, mutta endeemisten alueiden riskitasoa on usein vaikea arvioida. Tartunnan jälkeen 60–85 % saa oireisen taudin, ja 30–40 %:lla esiintyy pitkittyneitä niveloireita, jotka voivat kestää kuukausista vuosiin. Vaikeamman taudin riski suurenee erityisesti ≥ 65-vuotiailla, immuunipuutteisilla sekä henkilöillä, joilla on reumaattisia sairauksia, diabetes tai sydän- ja verisuonisairauksia.

Jos raskaana oleva sairastuu chikungunyaan juuri ennen synnytystä, voi sikiö saada tartunnan ja sairastua vakavasti. Matkustamista chikungunyan epidemia-alueelle tulisi välttää raskauden kaikissa vaiheissa.

Tauti on hyvä muistaa, mikäli sen esiintymisalueelta palaavalla matkailijalla on tyypillisiä ihottuma- ja niveloireita. Tauti paranee yleensä itsestään, mutta pitkittyneitä nivel- ja lihaskipuja voi esiintyä. Hoito on oireenmukaista, ja tautia vastaan on olemassa rokotteita.

Suomalaismatkailijoilla chikungunya-tartuntoja on todettu vain muutamia, keskimäärin 0–4 tartuntaa vuosittain.

Chikungunyan aiheuttamat epidemiat ovat usein voimakkaita ja vain muutaman kuukauden kestäviä, joten ajantasainen tieto chikungunyan alueellisesta esiintyvyydestä on keskeinen rokotuspäätöstä tehtäessä.

Lisätietoa chikungunyan esiintyvyydestä maailmalla:

Rokotteet

Suomessa on saatavilla kaksi rokotetta chikungunyaa vastaan. Niitä voidaan suositella ≥ 12-vuotiaille matkailijoille, jotka suuntaavat alueelle, jossa on käynnissä oleva chikungunya-epidemia. Rokotteiden käyttöä voidaan harkita myös pitkille tai toistuville matkoille (yhteispituus yli 3–6 kuukautta) alueille, joilla on todettu tartunnan leviämistä viime vuosien aikana. Rokotus on tarpeellinen erityisesti silloin, kun matkailija kuuluu riskiryhmään tai altistuu runsaasti hyttysille.

Vimkunya on inaktivoitu, viruksen kaltaisia partikkeleita sisältävä rokote.

Vimkunya annetaan yhtenä 0,8 ml:n annoksena lihaksensisäisenä (i.m.) injektiona hartialihakseen.

Vimkunyan suojan arvio perustuu vasta-ainetutkimuksiin, koska kliinistä tehoa ei ole vielä arvioitu. Sen vuoksi tehosteannoksen tarpeesta ei toistaiseksi voida antaa suositusta. Valmistetta ei ole tutkittu raskauden tai imetyksen aikana. Myöskään samanaikaisista rokotuksista ei ole tutkimusnäyttöä.

Vimkunyan haittavaikutukset ovat olleet enimmäkseen lieviä ja esiintyneet suunnilleen yhtä usein kuin plasebolla. Tyypillisiä oireita ovat päänsärky, väsymys sekä lihas- ja nivelkivut ja pahoinvointi. Kuumetta on raportoitu harvoin. Vakavat haittavaikutukset ovat olleet erittäin harvinaisia, mutta käyttökokemus on vielä toistaiseksi rajallista.

Ixchiq on elävä heikennetty virusrokote. Rokotetta ei pidä antaa raskaana oleville, imettäville eikä immuunipuutteisille.

Rokotus annetaan yhtenä 0,5 ml:n annoksena lihaksen sisään (i.m.), yleensä olkavarren ulkosivulle viimeistään 14 päivää ennen matkaa.

Ixchiqin suojan arvio perustuu vasta-ainetutkimuksiin, koska kliinistä tehoa ei ole vielä arvioitu. Sen vuoksi tehosteannoksen tarpeesta ei toistaiseksi voida antaa suositusta.

Rokotteen antamista samanaikaisesti muiden elävien rokotteiden kanssa olisi vältettävä, koska sitä ei ole tutkittu. Elävien rokotteiden antamisen välillä suositellaan pidettäväksi vähintään 28 vuorokauden tauko. Inaktivoitujen rokotteiden kanssa Ixchiq-rokotetta voi antaa millä aikavälillä tahansa.

Ixchiqin haitat ovat yleisempiä kuin plasebolla, ja rokotuksen jälkeen tavataan usein päänsärkyä, väsymystä, lihas- ja nivelkipuja, kuumetta ja pahoinvointia. Osalla rokotetuista on esiintynyt chikungunyan kaltaisia oireita, joista noin 0,4 % kestää yli 30 päivää. Vuonna 2025 EMA suositti väliaikaisesti Ixchiqin välttämistä ≥ 65-vuotiailla vakavien haittavaikutusraporttien vuoksi, ja vaikka rajoitus on sittemmin poistettu, edelleen suositellaan rokotteen käyttöä iäkkäillä vain selvästi kohonneessa sairastumisriskissä ja huolellisen hyöty–haitta-arvion jälkeen.

Yleistä rokotteiden haittavaikutuksista (). Raskaana olevien () ja lääketieteellisten riskiryhmien rokottaminen ().