Epäonnen myönteiset puolet
Hyväonnisiksi itsensä kokevat ihmiset onnistuvat epäonnisia huomattavasti enemmän löytämään epäonnistumistaan joitain myönteisiä puolia. Tutkittaessa onnea psykologiselta kannalta on todettu ihmisten melko usein käyttävän traumaattisten tilanteiden käsittelyssä erityistä suhtautumistapaa (Pritchard ja Smith 2004). Jos he ovat joutuneet auto-onnettomuuteen tai väkivallan uhriksi, he usein – ennemmin tai myöhemmin – kokevat olleensa onnekkaita, koska vielä paljon pahemminkin olisi voinut käydä. Joitain vuosia sitten televisiosta tuli ohjelma amerikkalaisesta vuorikiipeilijästä, joka joitain vuosia aiemmin oli vuorilla joutunut lumimyrskyn saartamaksi neljäksi päiväksi. Hänen jalkansa paleltuivat niin pahoin, että ne jouduttiin amputoimaan polven alapuolelta. Mies kuitenkin kertoi tapahtumasta hyvin kevyeen sävyyn. Lopuksi hän totesi, että mielestään hän sai vain hyvän opetuksen. Hänen mielestään hänen asenteensa oli tuohon aikaan aivan väärä. Hän piti itseään niin kovana vuorikiipeilijänä, että hän voi tehdä mitä vain missä vain olosuhteissa. Vuoristokiipeilyssä sellainen asenne on kuolemaksi, mitä hänen onnekseen ei tapahtunut. Ohjelman lopuksi mies vielä esitteli, miten hän nykyisin edelleen jatkaa kiipeilyä. Hänen proteeseissaan jalkaterät ovat pienen lapsen kenkien kokoiset. (Kävellessään hän joutuu pitämään slalommonoja muistuttavia kenkiä. "Mutta jos tarjolla ovat monot tai rullatuoli, valinta on helppo.") Kiipeillessään hän ei käyttänyt kenkiä, vaan proteesien päät soveltuivat miehen mukaan kiipeilyyn paremmin kuin hänet omat jalkansa aiemmin.
Kyseinen mies tuskin suhtautui asiaan aivan yhtä välittömästi amputaation jälkeen, mutta esimerkki kuvaa hyvin miten vaikeisiin tilanteisiin on mahdollista sopeutua. Usein suuret tai pienet epäonnistumiset nostattavat hyvin voimakkaita tunnereaktioita. Jonkin uuden suhtautumistavan löytyminen on usein toimiva keino saada pettymys tai suuttumus laantumaan.
Takavuosina eräs mies sai kohtalaisen suuret sakot ajettuaan ylinopeutta, mikä sai miehen suuttumaan itselleen ja poliisille ja koko yhteiskunnalle. Aikansa kiehuttuaan raivossaan mies päätti kostaa valtiolle. Hän päätti lopettaa tupakanpolton – jota hän oli pitkään suunnitellut – ja saada valtiolta menettämänsä rahat takaisin. Päätös piti, ja hänen osuutensa valtion tupakkaveron maksamiseen loppui.
Voiko hyvää tuuriaan lisätä?
Onnentaidot-kirjan lähtökohtana on viimeaikaisen onnellisuustutkimuksen havainnot siitä, että neljäkymmentä prosenttia ihmisten onnellisuudesta riippuu suhtautumistavoista ja muista psykologisista tekijöistä (Lyubomirsky 2007). Onni on perinteisesti ymmärretty hyvin sattumanvaraisena tekijänä, johon ei voi vaikuttaa. Vaikka kysymys on sattumista, omaan onnekkuutensa vaikuttaminen näyttää olevan mahdollista.
Wiseman tarjosi osalle tutkimuksensa koehenkilöistä mahdollisuuden osallistua onnen kouluun, jossa osallistujat pyrkivät erilaisten harjoitusten sekä rentoutumisen ja meditaation avulla muuttamaan ajattelu- ja toimintatapojaan tutkimuksen perusteella keskeisiksi havaittuihin suuntiin. Jonkin ajan kuluttua hyväonniset olivat mielestään vieläkin hyväonnisempia ja epäonniset kokivat onnekkuutensa lisääntyneen. Tutkimuksen alussa tehdyissä kyselyissä epäonnisiksi itsensä kokeneet ihmiset olivat yleisesti ottaen varsin tyytymättömiä omaan elämäänsä. Onnen koulun osallistujat harjoittelivat muun muassa entistä positiivisempaa suhtautumista tulevaisuuteen, uudella tavalla suhtautumista epäonnistumisiin, sosiaalisen elämänsä aktivoimista ja aloittivat säännölliset meditaatio- tai rentoutumisharjoitukset. Eri harjoitusten tekeminen lisäsi paitsi heidän tunnettaan omasta onnekkuudestaan myös merkittävästi heidän tyytyväisyyttään omaan elämäänsä. Se ei ole yllättävää, koska hyvin samantapaisten harjoitusten on tutkimuksissa todettu lisäävän ihmisten onnellisuutta.
Tuoko nimi onnea? Onni on ollut 2000-luvulla hyvin suosittu pojan nimi
Nimi on tunnetusti enne ja Onni on ollut 2000-luvun alusta alkaen eräs suosituimmista pojan nimistä. Se oli suosituin pojan nimi vuosina 2008, 2012, 2013 ja 2016. Viime vuosina se on ollut suosituimpien pojan nimien listalla sijoilla 5–7. Ensimmäinen Onni on kastettu 1800-luvun alkupuolella, ja nimi on ollut Almanakassa 1800-luvun lopulta lähtien. Aikojen kuluessa lähes 41000 suomalaista on saanut etunimekseen Onnin, heistä 30 on ollut naisia. Jos luet olutpurkin kyljestä, että panimomestari William Gideon Åberg ja hänen vaimonsa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon vuonna 1878, kyse ei ole paino- eikä muustakaan virheestä.
