P-Kol-tutkimuksella mitataan kokonaiskolesterolipitoisuutta. Tutkimus mittaa kaiken plasmasta löytyvän kolesterolin, eli se ei mitenkään erittele hyvää ja pahaa kolesterolia. Käytännössä samalla tutkimuskerralla määritetään miltei aina myös HDL, LDL ja triglyseridiarvot

Kolesterolia tarvitaan solukalvojen rakenneosana ja lähtöaineena muiden steroidien synteesissä. Pääosin kolesteroli syntyy elimistössä, mutta osa kolesterolista saadaan ravinnossa.

Kolesterolin kohdalla ei käytetä tavanomaisia viitearvoja, vaan tavoitearvoja. Suurentunut kolesteroliarvo lisää vaaraa sairastua valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin. Kolesteroli kertyy vuosien kuluessa valtimon sisäkalvon alle ja ajan mittaan ahtauttaa suonta. Herkimmin ahtautuvat sydämen sepelvaltimot, minkä seurauksena voi ilmaantua rasitusrintakipua (angina pectoris) ja pahimmassa tapauksessa sydäninfarkti. Tutkimusten mukaan tavoitearvon ylittyessä oireisen sepelvaltimotaudin kehittymisen riski keski-ikäisillä miehillä kasvaa niin, että esim. Kol-arvolla 6.5 riski on kaksinkertainen ja arvolla 8.0 nelinkertainen verrattuna henkilöihin, joiden arvo on suositusalueella.

Sepelvaltimotaudin vaaran suuruus riippuu myös muista riskitekijöistä: puhutaan valtimosairauden kokonaisriskistä, jonka arvioimiseksi on kehitetty useita tekijöitä huomioon ottavia laskureita (ks. FINRISKI-laskuri). Suurentuneen kolesteroliarvon aiheuttama "kalkkeutumisen" riski tupakoitsijalla, jolla on myös korkea verenpaine, on huomattavasti suurempi kuin tupakoimattomalla, jolla on normaali verenpaine.

Suurentunut kolesteroliarvo voi johtua ruokatottumuksista ja muista elintavoista. Etenkin runsas kovien eläinrasvojen käyttö, ylipaino, niukka ravintokuidun saanti ja vähäinen liikunta suurentavat kolesterolipitoisuutta. Jotkut lääkkeet voivat nostaa veren kolesterolipitoisuutta. Myös perintötekijät vaikuttavat veren kolesterolipitoisuuteen. Tietyt sairaudet voivat vaikuttaa kolesterolipitoisuuksiin. Kolesterolipitoisuus voi suurentua esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoimintaa, diabetesta tai kihtiä sairastavilla. Myös raskaus, munuaissairaudet tai lihavuus voivat suurentaa kolesteroliarvoja. Kolesteroliarvo voi olla pieni esimerkiksi aliravitsemukseen, kilpirauhasen liikatoimintaan, maksakirroosiin tai imeytymishäiriöihin liittyen.

Suurentunutta veren kolesterolipitoisuutta voidaan pienentää ruokavalion ja elintapojen muutoksilla sekä tarvittaessa kolesterolilääkkeillä, jolloin etenkin LDL-kolesterolin pieneneminen on tavoitteena. Tarkempia ohjeita löydät täältä.

FinTerveys 2017 -tutkimuksessa yli 30-vuotiasta miehistä 54 %:lla ja naisista 60 %:lla on suositusta korkeampi kokonaiskolesterolipitoisuus.