Etusivu » Imusuonitulehdus (lymfangiitti, ”verenmyrkytys”)

Imusuonitulehdus (lymfangiitti, ”verenmyrkytys”)

Lääkärikirja Duodecim
16.2.2016
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Imusuonitulehdus (lymfangiitti, lymphangitis) ihossa, jota kansanomaisesti sanotaan virheellisesti ”verenmyrkytykseksi”, tarkoittaa ihoinfektiosta lähtevää punaista juovaa, joka etenee ihossa sydäntä kohti. Yleisen uskomuksen mukaan ihminen kuolee, kun juova saavuttaa sydämen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan vaiva on yleensä suhteellisen viaton ja helposti hoidettavissa. Imusuonitulehduksen syy on tavallisesti bakteeri, useimmiten streptokokki, joskus stafylokokki. Myös hyönteisten puremissa nähdään joskus imusuonitulehdusta, mutta sellainen ei ole bakteerien aiheuttama. Myös herpesvirus voi sellaisen aiheuttaa etenkin käsissä tai sukuelimissä ( «Huuliherpes eli yskänrokko (Herpes simplex tyyppi 1)»1).

Imusuonitulehduksia on myös sisäelimissä, jolloin ne liittyvät muun muassa suolistotulehduksiin ja syöpiin. Niitä ei käsitellä tässä artikkelissa.

Oireet

Paikallisesta infektiosta, esimerkiksi käden tulehtuneesta haavasta, lähtee ranteen ja käsivarren sisäpuolta tummanpunainen, aristava, noin puolen senttimetrin levyinen juova. Juova etenee päivässä jopa parikymmentä senttiä. Voimakkaassa infektiossa on kuumetta ja yleistä sairauden tunnetta, lievässä ei.

Imusolmukkeeseen saakka levinnyt infektio turvottaa ja kipeyttää paikalliset imusolmukkeet. Silloin on tavallisesti kuumettakin.

Hyönteisten puremien aiheuttamassa imusuonitulehduksessa juova leviää tavallisesti hitaammin kuin bakteeriperäisessä tulehduksessa.

Taudin toteaminen

Punaisen juovan näkeminen riittää diagnoosiin. Bakteeriviljelyä ei yleensä kannata ottaa, sillä infektio pitää hoitaa heti. Myös hyönteisten puremiin liittyvät imusuonitulehdukset voidaan hoitaa samalla tavalla.

Itsehoito

Paikallinen infektio hoidetaan kylvettämällä infektoitunutta kohtaa lämpimässä vedessä 2–3 kertaa päivässä 10–20 minuuttia kerrallaan. Kylvetyksen jälkeen alue peitetään antibioottia sisältävällä voiteella, jossa voi olla mukana hydrokortisonia. Side tehostaa voiteen vaikutusta. Paikallishoito riittää parantamaan alkavan imusuonentulehduksen, jossa juova ei ole ehtinyt kuin 1–2 cm:n etäisyydelle.

Milloin hoitoon?

Jos imusuonentulehdus on ehtinyt edetä yli 2 cm:n päähän infektiokohdasta, antibioottikuuri on tarpeen. Se tulisi aloittaa vuorokauden kuluessa juovan havaitsemisesta.

Ehkäisy

Ihon märkivät infektiot on syytä hoitaa ajoissa. Muuten imusuonentulehdusta ei voi ehkäistä.

Käytettyjä lähteitä

Falagas ME, Bliziotis IA, Kapaskelis AM. Red streaks on the leg. Lymphangitis. Am Fam Physician 2006;73(6):1061-2. «PMID: 16570742»PubMed

Marque M, Girard C, Guillot B ym. Superficial lymphangitis after arthropod bite: a distinctive but underrecognized entity? Dermatology 2008;217(3):262-7. «PMID: 18685262»PubMed

Pitetti RD. Lymphangitis. eMedicine «http://emedicine.medscape.com/article/966003-overview»1 (vaatii rekisteröitymisen)