Etusivu » Päihdepotilaan tahdosta riippumattomat toimenpiteet

Päihdepotilaan tahdosta riippumattomat toimenpiteet

Lääkärikirja Duodecim
30.11.2018
psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen

Päihteiden väärinkäytöstä tai päihderiippuvuudesta kärsivä henkilö voidaan määrätä sairaala- tai laitoshoitoon mielenterveyslain, päihdehuoltolain tai lastensuojelulain perusteella. Lainsäädännön tarkoituksena on turvata päihdepotilaalle tarvittava hoito silloin, kun hän vaarantaa terveytensä päihteiden käytön tai siihen liittyvän mielenterveyden häiriön vuoksi. Pakkohoidon perusteena on päihdepotilaan kyvyttömyys sairautensa tai päihderiippuvuutensa vuoksi tehdä harkittuja päätöksiä.

Pakkohoidon perusteita

Mielenterveyslain perusteella täysikäinen päihdepotilas voidaan toimittaa, ottaa ja määrätä tahdonvastaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon ainoastaan, jos hän kärsii päihteiden käytön ohella samanaikaisesti myös mielisairaudesta eli psykoottisesta sairaustilasta (ks. «Tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito»1). Sen sijaan alaikäinen vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsivä päihdepotilas voidaan määrätä tahdonvastaiseen psykiatriseen sairaalahoitoon, vaikka hänen vakava mielenterveyshäiriönsä ei olisi luonteeltaan psykoottinen. Alaikäinen päihdepotilas voidaan määrätä myös laitoshoitoon, ottaa huostaan tai sijoittaa sijaishuoltoon lastensuojelulain perusteella.

Täysi-ikäisen päihdepotilaan tahdonvastaisen sairaalahoitoon toimittamisen syynä voi olla joko terveysvaara tai väkivaltaisuus. Terveysvaarassa henkilö on välittömässä hengenvaarassa tai saamassa päihteiden jatkuvan käytön vuoksi kiireellistä hoitoa vaativan terveydellisen vaurion, ellei hän keskeytä päihteiden käyttöä. Terveysvaaran takia tapahtuva tahdonvastainen hoitoon toimittaminen edellyttää lääkärinlausuntoa, jonka voi tehdä kuka tahansa laillistettu lääkäri. Päätöksen hoitoon otosta tekee lausunnon perusteella terveyskeskuksen tai sairaalan ylilääkäri, vastaava lääkäri tai tähän toimeen määrätty lääkäri.

Väkivaltaisuus päihdepotilaan tahdonvastaiseen laitoshoitoon toimittamisen edellytyksenä merkitsee, että henkilö vaarantaa väkivaltaisella tavalla perheenjäsenensä tai muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kehitystä. Alaikäinen päihdepotilas voidaan väkivaltaisuuden perusteella määrätä laitoshoitoon vain erityisistä syistä. Väkivaltaisuuden perusteella päätös lyhytaikaisesta enintään viiden vuorokauden tahdonvastaisesta hoidosta tehdään sosiaalitoimessa ja alistetaan hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Mikäli korkeintaan viisi vuorokautta kestävä laitoshoito ei riitä, hallinto-oikeus voi sosiaalilautakunnan esityksestä päättää enintään 30 vuorokauden pakkohoidosta. Ennen hoitoon toimeenpanoa asianosaisen terveydentilasta on hankittava lääkärintodistus.

Ennen pakkohoitopäätöksen tekemistä henkilöä on kuultava. Hänellä on 14 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksi saattamisesta oikeus hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Hoitoon toimittamispäätös on kuitenkin pantava toimeen välittömästi huolimatta mahdollisesta valituksesta – enintään viiden vuorokauden hoito vuorokauden kuluessa ja enintään 30 päivän hoito viiden vuorokauden kuluessa.

Käytännössä päihdehuoltolain mukaisia tahdosta riippumattomia hoitopäätöksiä on päätösprosessin monimutkaisuuden vuoksi erityisesti täysi-ikäisten kohdalla tehty vain vähän.

Milloin lääkäriin tai sosiaalitoimeen?

Periaatteessa jokainen voi ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai sosiaalitoimeen, jos hän epäilee henkilön käyttävän päihteitä terveyttään vakavasti uhkaavalla tavalla. Yhteydenotto lääkäriin tai sosiaalitoimeen on välttämätöntä, jos päihteitä käyttävä henkilö on samanaikaisesti mielisairas tai on vakavasta mielenterveydenhäiriöstä kärsivä alaikäinen.