Etusivu » Akillesjänteen vaivojen ehkäisy ja hoito

Akillesjänteen vaivojen ehkäisy ja hoito

Terveet jalat 2016
22.12.2016
Riitta Saarikoski ja Minna Stolt

Jänteen ympäryskudosten (tenosynoviitti), jänteen (tendiniitti) tai jänteen kiinnityskohdan tulehtuminen (insertiotendiniitti) on melko yleinen vaiva sekä urheilijoilla että liikuntaa harrastavilla. Akillesjänteessä ei ole jännetuppea, mutta jänne voi tulehtua eri kohdista tai revetä kokonaan tai osittain. Akillesjänteen repeämät ovat tyypillisimpiä noin 30–50-vuotiailla miehillä. Nuoremmilla tavallisimpia vaivoja ovat tulehdukset.

Aiheuttajat

Akillesjänteen vaivojen tavallisia aiheuttajia ovat juoksu kovilla alustoilla, ponnistukset hypyissä ja epäsopivat tai vääränlaiset kengät. Kengät aiheuttavat aina vipuvarren jalkapohjan ja alustan väliin, mikä saattaa lisätä akillesjänteeseen kohdistuvaa kuormituksen epäsymmetriaa. Myös jalkaterän toimintojen poikkeama, kaarijalka, säären lihasten epätasapaino ja kantaluun vaivat vaikuttavat vaivan syntyyn.

Tunnistaminen

Tyypillinen kipukohta on noin 2–6 senttiä jänteen kiinnityskohdasta (kantaluu) ylöspäin. Jänne näyttää ja tuntuu paksummalta (turvotus) kuin terveen puolen akillesjänne. Jos kipu pahenee nilkkaa ojennettaessa on ongelma itse jänteessä. Kun nilkan liikkeet ovat kivuttomia on ongelma enemmän jänteen ympäryskudoksissa.

Jos varpaille nousu ei onnistu ja jänteessä on kuoppa, kyseessä voi olla repeämä, ja on syytä mennä lääkäriin.

Hoito

Akillesjänteen tulehduksen akuutti vaiheessa lepo ja rasituksen välttäminen on tärkeää, jotta tulehdus rauhoittuu. Tulehduskipulääke saattaa olla tarpeen. Kylmäpakkaus tai jääpalalla hieronta 10 minuutin ajan muutaman kerran päivässä yhdistettynä raajan kohoasentoon helpottavat.

Tavallisesti alkuhoitona ovat kenkiin laitettavat kantakorotukset. Kantapään kallistumisen estävä jalkaterän toimintaa ohjaava pohjallinen rauhoittaa. Jalkaterää tukevien kenkien käyttö on paikallaan liikunnan taas jatkuessa (ks. «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»1).

Asiantuntijahoito

Jalkaterapeutti tai fysioterapeutti antaa yksilölliset ohjeet harjoitteista. Takimmaisen säärilihaksen harjoitteet vähentävät akillesjänteen jännitystä ja pienentävät repeytymisriskiä. Lihastasapainon palautumiseksi on myös etummaista säärilihasta vahvistettava.

Tarvittaessa valmistetaan yksilölliset jalkaterän ja alaraajan toimintaa ohjaavat pohjalliset kantaluun asennon korjaamiseksi.