Etusivu » Sikiön suun terveys sekä suun ja hampaiston kehittyminen

Sikiön suun terveys sekä suun ja hampaiston kehittyminen

Terve suu
10.6.2015
Kaarina Sirviö

Odottavan äidin ravinnon monipuolisuus

Odottavan äidin vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve lisääntyy raskauden aikana normaaliin verrattuna. Äidin olisi muistettava syödä monipuolisesti esimerkiksi täysjyväleipää tai -puuroa, perunoita, juureksia, kasviksia, marjoja ja hedelmiä, kalaa, vähärasvaista lihaa, sisäelimiä ja vähärasvaisia maitovalmisteita ja juustoa. Äidin monipuolinen ravinto muodostaa perustan sikiön luuston normaalille kehitykselle.

Erittäin tärkeitä sikiön kehitykselle ovat D-vitamiini, foolihappo (folaatti) ja rauta. Myös kalsiumin imeytyminen äidin elimistöön tehostuu raskausaikana, koska sitä tarvitaan kasvavan sikiön luuston ja hampaiston kehittymiseen D-vitamiinin lisäksi. Raskausaikana suositellaan ympäri vuoden D-vitamiinilisää ja kalsiumvalmistetta, jos ruokavaliossa ei ole riittävästi maitotaloustuotteita (suositus vähintään 8 dl nestemäisiä maitotaloustuotteita päivässä). 20. raskausviikolta alkaen äiti voi tarvita rautalisää. Raudan imeytymiseen tarvitaan C-vitamiinia, joten rautatabletti kannattaa nauttia esimerkiksi appelsiinin kanssa.

Äidin liian vähäinen kalsiumin tai D-vitamiinin saanti raskausaikana voi haitata lapsen hampaiden kiilteen normaalia mineralisoitumista. Vähäinen magnesiumin saanti voi puolestaan viivästyttää lapsen hampaiden puhkeamista.

Fluorin ja lääkeaineiden vaikutus

Raskauden aikana voi käyttää fluorihammastahnaa ohjeiden mukaisesti (ks. «Hammastahnat»1).

Lääkeaineena käytetty tetrasykliini aiheuttaa lapsen hampaiden värjäytymistä, mikäli äiti käyttää sitä lapsen hampaiden kruunun kehityksen aikana eli raskauden jälkipuoliskolla. Perinnöllisten tekijöiden aiheuttamat kiilteen kehityshäiriöt kohdistuvat yleensä koko hampaistoon (ks. «Hampaiston kehityshäiriöt»2).

Suun ja hampaiston kehittyminen

Hammasaiheen muodostuminen alkaa noin neljännellä sikiöviikolla. Hampaan kehittyminen etenee juuren suuntaan eli ensin hampaasta kehittyy kruunuosa ja viimeiseksi hampaan juuri. Maitohampaiden kiilteen (hampaan uloin kerros) ja hammasluun kovakudosmuodostus (mineralisaatio) alkaa 14. raskausviikolla.

Syntymähetkellä maitoetuhampaiden kruunut ovat jo lähes kokonaan ja muut maitohampaat osittain mineralisoituneet eli kovettuneet ikenen alla (kuva «Hampaiston kehitysvaihe syntymähetkellä»1). Samanaikaisesti ensimmäiset pysyvät takahampaat alkavat mineralisoitua. Hampaiston kehittymisestä tarkemmin artikkelissa «Hampaiden rakenne ja kehittyminen»3.