Huimauksen hoidossa käytettävät lääkkeet saattavat suurentaa iäkkäiden potilaiden kaatuiluriskiä, tuore tutkimus osoittaa. Kyseisiä lääkkeitä ei pitäisi siksi käyttää etenkään iäkkäiden huimauksen hoidossa.
Huimausta hoidetaan monilla eri lääkeaineilla, mutta pääasiassa bentsodiatsepiineilla ja antikolinergisilla lääkkeillä. Kummatkin lääkkeet voivat etenkin pitkään käytettynä aiheuttaa monenlaisia haittoja, ja siksi niitä tulisi käyttää varoen.
Nyt julkaistut tulokset perustuvat 190 000 yli 65-vuotiaan huimauspotilaan rekisteritietoihin vuosilta 2006–2015. Potilaista 34 prosenttia oli aloittanut lääkityksen huimaukseen kuukauden sisällä lääkäriin hakeutumisesta.
Lääkkeitä käyttäneistä 8 prosenttia ja muista huimauspotilaista 2 prosenttia kaatui seurannan aikana niin pahasti, että he tarvitsivat hoitoa. Kun potilaiden muut sairaudet, terveydentila ja monia muita taustamuuttujia huomioitiin, lääkityksiin liittyi 2–3-kertainen kaatumisriski.
Yhteydet koskivat kaikkia huimauksen hoidossa käytettyjä lääkkeitä, mutta etenkin bentsodiatsepiineja. Bentsodiatsepiineja käytetään usein rauhoittavina ja unilääkkeinä.
Tulokset viittaavat vahvasti siihen, ettei etenkään iäkkäiden huimausoireita tulisi hoitaa antikolinergisilla lääkkeillä tai bentsodiatsepiineilla. Ne saattavat lievittää joidenkin potilaiden huimausoireita lyhyellä aikavälillä, mutta pitemmässä käytössä haitat ja riskit ovat todennäköisesti hyötyjä suurempia.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American Geriatrics Society 2025;73:1398–1405)
