Yleistä
Halvaus syntyy, kun lihasten liikkeiden hermotus häiriintyy tai loppuu kokonaan. Useimmiten halvauksesta puhutaan, kun jokin keskushermoston eli aivojen tai selkäytimen alue vaurioituu, yleisimmin aivohalvauksen vuoksi. Tällöin halvaantuu se kehon osa, jonka hermottamisesta vahingoittunut keskushermoston alue on huolehtinut.
Halvauksen syyt
Aivohalvauksessa aivojen verenkiertohäiriö vahingoittaa tavallisesti aivojen toista puoliskoa, jolloin halvausoireet ilmenevät hermoratojen risteämisen vuoksi vastakkaisella puolella kehoa. Kaikkein yleisin aivohalvaustyyppi vaikuttaa toiseen yläraajaan ja samanpuoliseen kasvojen alaosan lihaksistoon.
Halvauksia voi syntyä myös ääreishermojen sairauksissa. Tällöin halvaus on paikallinen ja koskee vain sitä aluetta, jonka toiminnasta kyseinen hermo huolehtii. Esimerkkejä ovat
- kasvohermon halvaus, jossa toisen puolen kasvolihakset halvaantuvat
- nikamavälilevyn pullistuman aiheuttama iskiashermojuuren tavallista vaikeampi puristus (ks. Iskias, välilevytyrä, välilevyn pullistuma), jolloin alaraajan toiminnot voivat halvaantua.
Halvaus voi johtua myös selkäytimestä ulos tulevien hermojuurten sairauksista (ks. Polyradikuliitti eli hermojuuritulehdus (Guillain-Barrén oireyhtymä)).
Monihermohalvaus on ääreishermosairaus, joka on yleisempi iäkkäillä ihmisillä ja jonka yleisempi muoto vaikuttaa pääasiassa tuntohermoihin. Siitä on olemassa myös muotoja, jotka vaikuttavat liikehermoihin tai sekä tunto- että liikehermoihin yhtä aikaa.
Harvoin ääreishermoston toiminta voi häiriintyä jonkin yleissairauden seurauksena niin, että yksittäisiä lihashalvauksia esiintyy eri puolilla kehoa.
Joskus halvauksen syynä on MS-tauti tai aivokasvain, jolloin halvauksen sijainti ja vakavuus riippuu kokonaan siitä, millä aivojen, tai MS-taudin suhteen myös selkäytimen, alueella muutos tai muutoksia on.
Täydellisessä selkäydinvammassa tai -sairaudessa, jolloin koko selkäytimen poikkipinta-ala tietyllä tasolla on vaurioitunut, hermoyhteys vaurion kohdasta alaspäin katkeaa kokonaan. Tällöin syntyy molempien alaraajojen halvaus (vaurio rintarangan alueella) tai kaikkien neljän raajan halvaus (vaurio kaularangan alueella).
Myös osittaisia, vain tiettyjä selkäytimen alueita vaurioittavia vammoja ja sairauksia esiintyy. Tuolloin oirekuva riippuu vaurion tarkasta sijainnista.
Halvausten oireet
Oireet riippuvat halvauksen aiheuttajasta.
Aivoverenkiertohäiriöt
Halvaus syntyy yleensä äkisti. Yleisin oire on lihasvoiman heikentyminen yhdessä tai useammassa raajassa osittain tai kokonaan. Esimerkiksi aamulla herätessä potilas huomaa, että toinen käsi ei toimi ja suupieli roikkuu.
Tälllöin esiintyy usein myös muita oireita: tuntohäiriöitä halvaantuneella alueella, puheen tuottamisen häiriöitä, afasiaa eli sanojen löytymis- ja/tai ymmärtämisvaikeutta sekä näköhäiriöitä, kuten näkökenttäpuutoksia.
Oireina voi olla myös niin sanottuja neuropsykologisia häiriöitä, esimerkiksi muisti- ja hahmottamishäiriöitä.
Kipua ei esiinny juuri koskaan.
Lihasheikkouden lisäksi voi esiintyä muitakin oireita, esimerkiksi tunto-, näkö-, puhe- ja nielemishäiriöitä sekä huimausta ja sekavuutta. Ainoina oireina esiintyessään näitä oireita ei kuitenkaan kutsuta halvaukseksi, vaikka ne voivatkin esiintyä osana aivohalvausoireistoa.
Muut halvauksen aiheuttajat
MS-taudin kivuttomat halvausoireet puolestaan ilmaantuvat asteittain tuntien tai päivien aikana ja väistyvät taas muutaman viikon kuluttua, jolloin vointi palautuu tavallisesti aiemman kaltaiseksi.
Monihermosairaus kehittyy useimmiten pikkuhiljaa, vuosien myötä.
Ääreishermon vauriossa voi tuntua paikallista, kovaakin kipua jo ennen halvausoireita. Aivokasvaimissa halvausoireet kehittyvät useimmiten vähitellen ja asteittain eivätkä ohitu.
Milloin hoitoon?
Jos ilmaantuu äkillinen toispuolinen lihasheikkous kasvoissa ja/tai raajoissa, puhe- tai nielemishäiriö tai toisen silmän näön pimentyminen, on vuorokaudenajasta riippumatta hakeuduttava nopeasti lähimpään sairaalaan hoitoon.
Aina oireet eivät ole selvät, vaan voi esiintyä esimerkiksi lievä ja ohimenevä lihasheikkous tai puhehäiriö. Sen syynä on usein ohimenevä aivojen verenkiertohäiriö. Tällöinkin on syytä hakeutua nopeasti päivystykseen tutkittavaksi.
Vähitellen kehittyneissä lihasheikkoudessa ja halvausoireissa on myös syytä hakeutua tutkimuksiin viikon sisällä, päivystyskäynnille ei useinkaan ole tarvetta.
Halvausten hoito
Halvauksen hoito riippuu kokonaan siitä, mikä sen on aiheuttanut. Hoidoista kerrotaan tarkemmin näiden sairauksien kohdalla.
Kirjallisuutta
- Atula S. Lihasheikkous ja halvausoire. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.2.2025.
