Yleistä

Termiä sydämen hidaslyöntisyys (bradykardia) käytetään silloin, kun syke on levossa vähemmän kuin 60 kertaa minuutissa ja henkilöllä on lisäksi siitä johtuvia oireita, kuten voimattomuutta, huimausta ja pyörtymistaipumusta. Terveillä nuorilla ja varsinkin hyväkuntoisilla urheilijoilla syke voi laskea levossa jopa 40:een minuutissa oireita aiheuttamatta. Tällöin kysymys ei ole mistään sairaudesta.

Liian hitaan rytmin syitä

Useimmiten hidaslyöntisyyden syy varsinkin iäkkäillä henkilöillä on sydämen eteisen seinämässä sijaitsevan tahdistinsolmukkeen (sinussolmukkeen) heikentynyt toiminta, joskus vajavainen sähköimpulssin siirtyminen sydämen eteisistä kammioihin (eteis-kammiokatkos).

Sydän- ja verenpainelääkkeinä paljon käytetyt beetasalpaajat voivat hidastaa terveenkin sydämen sykettä liiaksi. Sydänsairauteen liittyvää hidaslyöntisyyttä esiintyy harvoin nuorilla. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi alentaa sykettä. Mitä iäkkäämpi henkilö on, sitä tavallisimmin hitaan rytmin syynä on sairaus, yleensä sinussolmukkeen toimintahäiriö.

Hitaan rytmin oireet

Jos syke laskee äkillisesti niin alhaiseksi, että sydämen pumpputoiminta heikkenee ja verenpainekin laskee, oireeksi voi tulla huimausta, jopa tajunnan menetys. Varsinkin nuorilla terveillä henkilöillä kysymyksessä on useimmiten vaaraton pyörtyminen, erityisesti jos tajunnan menetys tapahtuu seisaaltaan.

Aikuisilla ja iäkkäämmillä henkilöillä uutena oireena ilmaantuvan tajunnan menetyksen taustalla on yleensä tutkimuksia ja usein hoitoa edellyttävä rytmihäiriö. Varsinkin jos tajunnan menetys on tapahtunut istuallaan tai makuulla tai jos sen yhteydessä on tullut kouristuskohtaus, ensihoitoon on hakeuduttava välittömästi.

Hitaan rytmihäiriön hoito

Jos oireita selittäväksi syyksi varmistuu sykettä hidastavan lääkkeen (tavallisesti beetasalpaaja, joskus kalsiuminestäjä tai digoksiini) liian suuri annos, yleensä selvitään lääkeannosta vähentämällä.

Jos liian hidas rytmi johtuu vakavia oireita aiheuttavasta sinussolmukkeen toimintahäiriöstä tai vaikea-asteisesta, vaikka oireettomastakin, eteis-kammiokatkoksesta, tarvitaan sydämentahdistinta. Pysyvä sydämentahdistin sijoitetaan paikallispuudutuksessa ihon alle solisluun alapuolelle. Tahdistimesta kulkee verisuonta pitkin sydämeen yksi tai useampi johto, jota kautta tahdistimen antamat sähköimpulssit välittyvät (ks. kuva ). Tahdistimia on monenlaisia, ja ne valitaan yksilöllisesti tilanteen mukaan.

Kuva

Sydämentahdistin. Röntgenkuva sydämentahdistimesta, joka sijaitsee ihon alla rintakehän oikealla puolella (kuvassa vasemmalla). Tahdistimesta lähtevät johdot sydämen oikeaan eteiseen ja kammioon (eteis-kammiotahdistin). Kuva: Juha Hartikainen

Tahdistimen asentaminen on pieniriskinen toimenpide, josta toipuu kotikuntoiseksi yhdessä päivässä. Tahdistin poistaa hitaan rytmihäiriön aiheuttamat oireet, ja sitä voidaan ohjelmoida yksilöllisesti potilaan sydämen toimintaan sopivaksi. Tahdistimen toiminta tarkistetaan 1–2 vuoden välein poliklinikkakäynnillä tai sen toimintaa valvotaan ns. etäseurantalaitteella. Tahdistimen generaattori (”patteri”) kestää jopa yli 10 vuotta, ja se voidaan vaihtaa helposti pienellä toimenpiteellä paikallispuudutuksessa.

Lisää tietoa tahdistinhoidosta

  • Tahdistinhoito. Terveyskylä. Verkko-osoitteessa: https://www.terveyskyla.fi/sydansairaudet/tutkimus-ja-hoito/yleisimpi%C3%A4-tutkimuksia-ja-hoitotoimenpiteit%C3%A4/tahdistinhoito
  • Tahdistin sydämen turvana. Sydänliiton verkkosivu Sydän-fi: https://sydan.fi/tahdistin-sydamen-turvana/

Käytettyjä lähteitä

Hitaat rytmihäiriöt ja tahdistinhoito. Kirjassa Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 453-480.