Keltaisuuden syyt

Keltaisuus johtuu bilirubiinin liiallisesta määrästä veressä. Bilirubiinia syntyy, kun elimistö hajottaa vanhentuneita veren punasoluja. Maksa poistaa bilirubiinia verestä, muokkaa sitä hieman ja erittää sapen mukana suoleen, josta se poistuu ulosteen mukana.

Bilirubiinin liiallinen määrä veressä johtuu melkein aina maksan sairaudesta. Monet eri maksasairaudet, kuten maksatulehdus, pitkälle edennyt maksakirroosi, sapen kulkua estävä kivi, tai primaarinen biliaarinen kolangiitti voivat häiritä bilirubiinin poistumista, jolloin sitä kertyy vereen. Myös erilaiset haimatulehdukset tai pitkälle edennyt maksan tai haiman syöpä voivat tukkia sappitiehyen ja aiheuttaa keltaisuutta.

Joskus keltaisuus voi johtua siitä, että punasolut hajoavat liian nopeasti. Tällöin bilirubiinia voi syntyä niin suuria määriä, että maksa ei pysty poistamaan sitä kaikkea.

Perinnöllisissä Gilbertin taudissa ja Dubin-Johnsonin oireyhtymässä esiintyy harmitonta lievää keltaisuutta.

Paljon porkkanoita syövillä voi iho voi joskus muuttua hieman kellertäväksi. Tällöin keltaisuus ei johdu bilirubiinista, vaan porkkanan sisältämästä karoteenista. Tämä tilanne on vaaraton.

Keltaisuuden oireet

Keltaisuus näkyy ensin silmänvalkuaisissa. Jos bilirubiinin määrä lisääntyy, myös iho alkaa näyttää keltaiselta. Riippuen taustalla olevasta sairaudesta keltaisuuteen voi liittyä muitakin oireita, kuten kutinaa, vatsakipuja, oksennuksia tai heikentynyt yleiskunto.

Milloin hoitoon?

Keltaisuus on aina epänormaalia ja merkki sairaudesta, joka täytyy tutkia ja hoitaa. Jos huomaa silmänvalkuaisten muuttuneen keltaisiksi, on syytä hakeutua samana päivänä hoitoon.

Keltaisuuden syytä selvitellään terveydenhuollossa lääkärin kliinisen tutkimuksen lisäksi laboratoriokokein ja tarvittaessa erilaisilla kuvantamistutkimuksilla.