Vapinatyyppejä ja vapinan syitä

Lepovapina ilmenee levossa, ilman tahdonalaista liikettä. Se on yleensä aika hidasta ja ilmenee usein raajoissa. Joskus alaleuka ja huulet voivat vapista, mutta pää ei juuri koskaan. Lepovapina vähenee tai häviää hetkeksi liikkeen aikana. Hermostuttaessa se usein lisääntyy. Lepovapinan yleisin syy on Parkinsonin tauti, johon liittyy myös muita oireita.

Liikevapina ilmenee yksinomaan lihaksia käytettäessä, joko raajoja liikutettaessa tai tiettyä asentoa ylläpidettäessä (asentovapina). Tavallisimmin vapinaa ilmenee sormissa ja yläraajoissa, mutta sitä voi ilmetä myös päässä ja alaraajoissa. Vapina pahenee, kun tehdään tarkkuutta vaativaa työtä. Liikevapinan yleisin syy on essentiaalinen vapina.

Fysiologista vapinaa ilmenee esimerkiksi asentovapinana ajoittain kaikilla, esimerkiksi väsyneenä tai erityisen hermostuneena. Alkoholista vieroittuminen, runsas kahvinjuonti (kofeiini), runsas tupakointi (nikotiini), liikunta ja jotkin lääkkeet voivat lisätä vapinaa. Matalaan verensokeriin (hypoglykemia) ja kylmettymiseen (hypotermia) voi liittyä vapinaa.

Muita vapinoita:

Monissa keskushermoston sairauksissa (mm. MS-tauti, alkoholismi) ja joissakin myrkytystiloissa esiintyy erityyppisiä vapinaoireita ja myös lihasnykäyksiä.

Kilpirauhasen liikatoimintaan liittyy hienoista vapinaa etenkin käsissä. Joissakin harvinaisemmissa aineenvaihduntasairauksissa (feokromosytooma, B₁₂-vitamiinin puutos, hypokalsemia, maksan vajaatoiminta) vapina voi olla yksi oireista.

Toimintaspesifinen vapina ilmenee vain tiettyä toimintoa suoritettaessa, tavallisimmin kynällä kirjoitettaessa.

Ortostaattinen vapina ilmenee alaraajoissa pystyasennossa paikallaan seistessä. Liikkeellelähtö helpottaa sitä.

Vapinan itsehoito

Fysiologisessa vapinassa tärkeää on vapinaa pahentavien tekijöiden poisto. Se voi tarkoittaa esimerkiksi kahvinjuonnin kohtuullistamista, tupakoinnin vähentämistä tai lopettamista ja riittävää nukkumista.

Jatkuvaan lepo- ja liikevapinaan ei elämäntavoilla pystytä juurikaan vaikuttamaan. Alkoholin jatkuva käyttö liikevapinan hoitona ei ole järkevää, sillä siihen löytyy tehokkaampi ja vaarattomampi lääkehoito.

Milloin hoitoon?

Kun esiintyy jatkuvaa ja häiritsevää lepo- tai liikevapinaa, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin.

Vapinan hoito

Aluksi varmistetaan vapinan syy (diagnoosi), jonka perusteella suunnitellaan hoito.

Vapinan hoito on pääasiassa oireenmukaista. Muihun kuin lepovapinaan käytetään yleisimmin epäselektiivistä beetasalpaajaa. Parkinsonin tautia hoidetaan siihen tarkoitetuilla lääkkeillä. Joskus vapina voi johtua muista keskushermoston häiriöistä, jolloin hoito riippuu taustalla olevasta sairaudesta.