Yleistä

Verensokeri on tavallista matalampi, kun laskimoverinäytteen plasman glukoosipitoisuus on alle 4,0 mmol/l (millimoolia litrassa).

Varsinainen hypoglykemia on kyseessä, kun laskimoverinäytteen plasman glukoosipitoisuus on alle 3,0 mmol/l ja tilaan liittyy oireita, jotka väistyvät verensokerin noustessa syömisen yhteydessä.

Hypoglykemia on yleinen tila diabetesta sairastavilla, jotka käyttävät insuliinia (ks. Tyypin 1 diabeteksen hoito). Sitä voi esiintyä myös joidenkin suun kautta käytettävien diabeteslääkkeiden yhteydessä. Diabetesta sairastavien matalasta verensokerista on erillinen artikkeli.

Diabetesta sairastamattomilla merkittävä hypoglykemia on hyvin harvinaista. Jos potilaalla on matalan verensokerin oireita, ensin varmistetaan, että samaan aikaan todella esiintyy matalia verensokerin arvoja. Jos näitä havaitaan, seuraavaksi selvitetään, mistä matala verensokeri johtuu. Hypoglykemiaan sopivat autonomiset oireet (ks. jäljempänä) ilman laskimoverinäytteestä todennettua pientä (< 3 mmol/l) plasman glukoosipitoisuutta eivät vaadi jatkoselvityksiä, koska terveilläkin ihmisillä lievä hypoglykemia voi aiheuttaa autonomisia oireita.

Matalan verensokerin oireet

Nopeasti syntyneessä hypoglykemiassa esiintyy seuraavia oireita:

  • sydämentykytys (tiheä pulssi)
  • hikoilu
  • nälän tunne
  • käsien tärinä
  • ärtyisyys.

Oireet johtuvat matalan verensokerin laukaisemasta tahdosta riippumattoman eli autonomisen hermoston aktivoitumisesta. Oireet väistyvät nopeasti, jos nautitaan ravintoa, joka sisältää sokeria tai tärkkelystä. Samanlaisia oireita voi joillakin terveillä ihmisillä esiintyä aterian jälkeen (ks. tuonnempana), mutta niihin ei yleensä liity merkittävää verensokerin laskua.

Jos verensokeri on hyvin matala (plasman glukoosipitoisuus < 3 mmol/l), keskushermoston toiminta häiriintyy, koska aivot tarvitsevat ravinnokseen veressä olevaa rypälesokeria eli glukoosia. Keskushermoston glukoosivajeeseen liittyviä oireita ovat

  • päänsärky
  • sekavuus
  • uneliaisuus
  • huimaus
  • näköhäiriöt, etenkin kahtena näkeminen
  • epätavallinen tai riitaisa käytös
  • muistinmenetyskohtaukset tai pahimmassa tapauksessa kouristukset ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin matalaksi.

Matalan verensokerin syyt

Matalan verensokerin syyt aiemmin sairailla tai lääkityillä potilailla

Yleisin hypoglykemian syy diabetesta sairastamattomalla on vaikea pitkäaikainen tai äkillinen sairaus, tiettyjen lääkkeiden tai alkoholin käyttö tai näiden yhteisvaikutukset. Hypoglykemia voi liittyä esimerkiksi maksan, sydämen tai munuaisten vajaatoimintaan, lisämunuaisten kuorikerroksen vajaatoimintaan, vaikeaan aliravitsemukseen, sairaalahoitoa vaativiin bakteeritulehduksiin ja joihinkin pahanlaatuisiin kasvaimiin.

Lihavuusleikkauksen jälkeen pienellä osalla potilaita (korkeintaan 1 %:lla) voi esiintyä 1–3 tuntia syömisen jälkeen hypoglykemiaa, joka ilmaantuu vasta kuukausia leikkauksen jälkeen. Siihen liittyvät oireet ovat tyypillisesti keskushermostoperäisiä (ks. edellä). Tila voi olla vaikeahoitoinen ja edellyttää tutkimuksia ja hoidon suunnittelua erikoissairaanhoidossa.

Diabeteslääkkeiden lisäksi hypoglykemialle voivat altistaa muun muassa fluorokinoloni-antibiootit ja malarialääkkeet. Lääkkeisiin liittyvä hypoglykemia on yleisempää iäkkäillä ja munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavilla. Alkoholi estää glukoosin tuotantoa maksassa ja pitkään jatkuessaan alkoholinkäyttö altistaa hypoglykemialle erityisesti huonon ravitsemustilan tai äkillisten sairauksien yhteydessä.

Matalan verensokerin syyt aiemmin terveillä henkilöillä

Hypoglykemian taustalla voi harvinaisissa tapauksissa olla haiman liiallinen insuliinieritys suhteessa vallitsevaan veren glukoosipitoisuuteen. Liiallista haiman insuliinieritystä aiheuttavat tilat korostuvat hypoglykemian syinä erityisesti aiemmin terveillä henkilöillä, joilla ei ole muita hypoglykemialle altistavia sairauksia tai lääkkeitä (ks. edellä). Tavallisin syy haiman liialliselle insuliinieritykselle on insuliinia tuottava kasvain (insulinooma).

Insulinooma

Insulinooma on kasvain, joka saa alkunsa haiman solusaarekkeiden insuliinia valmistavista soluista. Kasvaimen tuottaman liikainsuliinin vuoksi verensokerin pitoisuus pienenee liian vähäiseksi etenkin paastotilassa eli aamuyöstä ja aamuisin. Joillakin esiintyy myös aterian jälkeisiä oireita. Oireet ovat tyypillisesti keskushermostoon liittyviä (ks. edellä).

Insulinooma on hyvin harvinainen; se todetaan Suomessa alle kymmenellä henkilöllä vuosittain. Tautia epäillään, jos samaan aikaan esiintyy aivoperäisiä hypoglykemian oireita ja pieni paastoverensokerin arvo. Kasvain, joka yleensä on pieni (0,5–2 cm) ja hyvänlaatuinen (ei syöpä), todetaan erikoissairaanhoidon tutkimuksilla. Hoitona on kasvaimen poisto leikkauksessa, mikä parantaa sairauden.

Harvinaiset perinnölliset hypoglykemian syyt

Suomessa on löytynyt muutamia henkilöitä, joilla verensokeri laskee liikunnan seurauksena. Jo puolen tunnin liikunta johtaa matalan verensokerin oireisiin. Taipumus hypoglykemiaan johtuu geenimuutoksesta (mutaatiosta), jonka seurauksena haima tuottaa rasituksen aikana liikaa insuliinia.

Muita harvinaisia geenimuutoksesta johtuvia hypoglykemian syitä ovat muun muassa synnynnäinen hyperinsulinismi ja fruktoosi-intoleranssi. Hypoglykemiaa voi liittyä myös muihin perinnöllisiin aineenvaihduntasairauksiin, joiden taudinkuvaan kuuluu tyypillisesti muitakin oireita tai löydöksiä, kuten lyhytkasvuisuus, lihasoireet ja maksan suurentuminen. Monet hypoglykemiaa aiheuttavista perinnöllisistä sairauksista ilmenevät jo lapsuusiässä, ja niiden selvittely ja hoito on keskitetty erikoissairaanhoitoon.

Matalan verensokerin ensihoito

Hoitona nautitaan nopeita hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita, jotka kohottavat nopeasti verensokeria. Tällaisia ruoka-aineita ovat esimerkiksi sokeri, sokeripitoiset mehut tai virvoitusjuomat ja hedelmät. Jos tajunta hämärtyy matalan verensokerin vuoksi, niin ettei henkilö pysty juomaan, tarvitaan nopeasti terveydenhuollon ammattilaisten apua ja sokeripitoisen liuoksen tiputus suoneen.

Aterianjälkeinen matala verensokeri

Joillakin ihmisillä esiintyy erityisesti runsaasti hiilihydraatteja sisältävien aterioiden jälkeen silloin tällöin hypoglykemiaan sopivia oireita ilman samanaikaista verikokeella todettavaa hypoglykemiaa. Tilaa kutsutaan aterianjälkeiseksi oireyhtymäksi. Oireyhtymän syntymekanismia ei kunnolla tunneta, mutta oireita voidaan usein helpottaa ruokavaliomuutoksin välttämällä suuria määriä nopeasti imeytyviä (nopeita) hiilihydraatteja. Näitä ovat sokeripitoiset juomat, makeiset, keksit, muut makeat leivonnaiset ja vaalea leipä. Hiilihydraatteja voi turvallisesti nauttia, jos ne ovat "hitaita" eli kuitupitoisia, kuten ruisleipä ja muut täysjyväleivät.

Aterianjälkeisiä oireita selviteltäessä matala verensokeri suljetaan pois tyypillisten oireiden aikana otetun verinäytteen glukoosimäärityksellä. Sokerirasituskoe ei sen sijaan ole luotettava aterianjälkeisen hypoglykemian poissulkemisessa.

Kirjallisuutta

  1. Metso S. Aikuisen hypoglykemia ilman diabetesta. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.3.2026.
  2. Peltola E, Hannula P, Jaatinen P. Diabetesta sairastamattoman aikuisen hypoglykemian syyt ja selvittely. Duodecim 2023;139:436–45.
  3. Kauppinen-Mäkelin R, Otonkoski T. Hypoglykemia. Kirjassa: Välimäki R, Sane T, Dunkel L , toim. Endokrinologia. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2009, s. 785–798.