Kynsivallitulehduksen syyt
Märkäinen, äkillinen kynsivallitulehdus (paronychia) on usein seurausta haavasta, palovammasta, sivukynsivalliin tunkeutuvasta kynnestä (kuva ) tai muusta kynsivallin vammautumisesta. Aiheuttaja on useimmiten ihoinfektioita aiheuttava bakteeri Staphylococcus aureus.

Sisäänkasvanut kynsi. Sisäänkasvanut isovarpaan kynsi, johon liittyy kynsivallitulehdus.
Krooninen eli pitkittynyt kynsivallitulehdus voi syntyä hiljalleen märässä työssä tai ihosairauden, esimerkiksi ekseeman (kuva ) tai psoriaasin seurauksena. Kroonisen tulehduksen syy on usein monitekijäinen. Märkätyöstä aiheutuvassa kynsivallitulehduksessa on usein mukana Candida albicans -hiiva ja bakteereita, kuten Staphylococcus aureus.

Kroonisen ihottuman aiheuttama kynsimuutos. Krooniseen ihottumaan liittyvä kynsivallitulehdus ja sen aiheuttama kynnen kasvuhäiriö (”pyykkilautakynsi”).
Henkilöillä, joilla on huono verenkierto käsissä ja jaloissa, kynsivallit voivat tulehtua talvella ilman muita altistavia tekijöitä (kuva ).

Krooninen kynsivallitulehdus ja kylmänkyhmyt. Huonon verenkierron ja kylmyyden aiheuttamat kylmänkyhmyt ja krooninen kynsivallitulehdus.
Aina kynsivallitulehdukseen ei löydy altistavaa syytä.
Kynsivallitulehduksen oireet
Äkillisessä kynsivallitulehduksessa kynsivalli punoittaa ja on turvoksissa, ja sen alta voi valua märkää. Sormi tai varvas voi särkeä ja kuumottaa.
Pitkittyneessä eli kroonisessa kynsivallitulehduksessa kynsinauha puuttuu ja kynsivalli voi lievästi punoittaa ja hilseillä. Märkää ei juuri valu pitkittyneessä muodossa. Kynsi kärsii ja siihen voi tulla poikittaisia vakoja ja kuoppia. Kynsivalli turpoaa ja voi irrota kynnestä (kuva ). Krooninen kynsivallitulehdus voi aiheuttaa kynnen kasvun pysähtymisen ja kynsilevy voi myös osittain irrota.
Kynsivallitulehduksen toteaminen
Diagnoosi on helppo tehdä katsomalla, eikä bakteeri- tai hiivaviljelyä yleensä tarvita. Tulehduksen aiheuttaneen syyn selvittäminen saattaa edellyttää lisätutkimuksia.
Kynsivallitulehduksen itsehoito
Äkillinen, lievä kynsivallitulehdus, johon ei liity märkäistä eritettä voi hoitua päivittäisellä kylvettelyllä. Tulehtunutta sormea tai varvasta kylvetetään 2–3 kertaa päivässä 10–15 minuuttia kerrallaan (esim. antiseptinen saippua tai pesuneste tai pelkkä lämmin vesi). Kylvettelyn lisäksi paikallisesti tulehtuneeseen kohtaan laitetaan antimikrobista voidetta (basitrasiini-neomysiini-yhdistelmävoide), jota saa apteekista ilman reseptiä.
Kroonisen kynsivallitulehduksen tärkein hoitokeino on märkyydeltä, mekaaniselta hankaukselta ja likaantumiselta suojautuminen työhön sopivilla suojakäsineillä ja tarvittaessa aluskäsineillä.
Milloin hoitoon?
Jos äkillinen kynsivallitulehdus on kivulias ja siihen liittyy märkäistä eritettä kynsivallin alta tai itsehoito ei rauhoita oireita viikossa, on syytä ottaa yhteys lääkäriin lähipäivien aikana.
Krooninen kynsivallitulehdus on monitekijäinen ja hoito suunnitellaan aiheuttajan mukaan. Lääkäriin on syytä ottaa yhteys lähipäivien aikana.
Kynsivallitulehduksen hoito
Äkilliseen kynsivallitulehdukseen liittyvä märkäpaise avataan paikallispuudutuksessa. Paiseen avaamisen jälkeen sormea/varvasta kylvetellään 2–3 kertaa päivässä muutaman päivän ajan 10–15 minuuttia kerrallaan (esim. antiseptinen saippua tai pesuneste tai pelkkä lämmin vesi). Vaikeammissa tapauksissa suun kautta otettava antibioottihoito 7–10 päivän ajan voi olla tarpeen. Jos äkillisen kynsivallitulehduksen syynä on sisään kasvanut varpaankynsi, lääkärin paikallispuudutuksessa tekemä kynnen reunan reunan leikkaus on usein riittävä hoito.
Kroonisen kynsivallitulehduksen hoito valitaan aiheuttajasta riippuen. Työperäisessä taudissa sairausloma saattaa olla tarpeen.
Kynsivallitulehduksen ehkäisy
Kynsiin kohdistuvia traumoja ja vammoja pyritään välttämään.
Kynnet, sormet ja varpaat pyritään suojaamaan kosteudelta ja hautumiselta.
Kynsien pureskelua ja sormien imeskelyä on syytä välttää.
Sisäänkasvaneen varpaankynnen ehkäisyssä tärkeää on riittävän väljien jalkineiden käyttäminen. On myös tärkeää, että jalat eivät haudu pitkiä aikoja kosteassa ja että varpaita kylvetetään hiertäneiden tilanteiden, esimerkiksi peliharjoitusten, jälkeen. Kynnet jätetään leikattaessa riittävän pitkiksi. Kynsi leikataan varpaan pään suuntaisesti mahdollisimman vaakasuoraan, eikä kynnen kulmaa tai reunaa tule pyöristää.
Sormien iho suojataan toistuvalta kastumiselta, mekaaniselta hankaukselta ja likaantumiselta sopivilla suojakäsineillä ja tarvittaessa aluskäsineillä.
Kirjallisuutta
- DynaMed. Paronychia. EBSCO Information Services. Vaatii käyttäjätunnuksen. Päivitetty 31.1.2025. Luettu 11.8.2026. https://www.dynamed.com/condition/paronychia.
- Salava A. Kynnenvierustulehdus ja sisäänkasvanut varpaankynsi. Lääkärin tietokannat. Kustannus Oy Duodecim. Vaatii käyttäjätunnuksen. Päivitetty 30.1.2025.