Punatäplähilseily (pityriasis rosea) on melko yleinen, yleensä viruksen aiheuttama rokkomainen ihotauti. Sen oireena ovat vartalon ja raajojen tyviosien punertavat, lievästi hilseilevät läiskät. Punatäplähilseilyn aiheuttavat ilmeisesti useimmiten tietyt herpesryhmään kuuluvat virukset (human herpes virus -(HHV) -6 ja -7) tai joskus muu virus, lääke tai rokote.

Punatäplähilseilyä esiintyy eniten lapsilla ja nuorilla aikuisilla, tyypillisesti keväällä ja syksyllä. Tauti uusiutuu vain harvoin, ja se ei tartu.

Punatäplähilseilyn oireet

Punatäplähilseilyn tyypillinen taudinkuva on kaksivaiheinen. Ensimmäinen oire on noin 3–4 cm läpimittainen lohenpunainen, soikea läiskä, joka sijaitsee useimmiten ylävartalolla. Tämä ns. primaarimedaljonki kasvaa muutaman päivän aikana, ja sen reunalle muodostuu ohut tummempi hilsereunus. Seuraavien 1–2 viikon kuluessa vartalolle, olkavarsiin ja reisiin nousee puuskittain pienempiä punertavia läiskiä (kuvat  ja ). Vartalolla läiskät ovat usein pitkulaisia ja kylkiluiden suuntaisia. Noin puolella potilaista esiintyy lievää ihon kutinaa, ja noin 5 %:lla pientä flunssan tunnetta.

Ihottuman kesto on useimmiten 6–8 viikkoa, mutta se vaihtelee yksilöllisesti kahdesta viikosta jopa useaan kuukauteen. Tauti paranee itsestään jälkiä jättämättä, joskin yksittäisten läiskien kohdalle voi joskus jäädä pitkittynyttä jälkipigmenttiä.

Kuva

Punatäplähilseily kaulalla. Punatäplähilseily (pityriasis rosea) tekee ensin iholle yksittäisen isomman läiskän, jota seuraa parin viikon kuluessa laajempi pienempien läiskien kylvö. Tässä taudinkuva on alkuvaiheessa. Kuva: Raimo Suhonen.

Kuva

Punatäplähilseily. Punatäplähilseilyn (pityriasis rosean) aiheuttamia lohenpunaisia läiskiä. Olkavarressa näkyy pari viikkoa muuta ihottumaa aiemmin ilmestynyt ns. primaarimedaljonki. Kuva: Raimo Suhonen.

Punatäplähilseilyn toteaminen

Diagnoosi tehdään ihottuman ulkonäön perusteella. Ensimmäinen läiskä eli primaarimedaljonki voi muistuttaa sienitulehdusta. Lääkeihottuma, toisen asteen kuppaan liittyvä ihottuma (roseola) ja alkava psoriaasi saattavat muistuttaa punatäplähilseilyä. Tyypillinen taudinkulku kuitenkin varmistaa diagnoosin, ja lisätutkimuksia tarvitaan vain, jos epäillään muuta tautia.

Punatäplähilseilyn itsehoito

Punatäplähilseily paranee itsestään eikä sitä yleensä tarvitse hoitaa. Hydrokortisonivoide ja antihistamiini voivat lievittää mahdollista kutinaa. Ne eivät kuitenkaan nopeuta ihottuman paranemista.

Milloin hoitoon?

Lääkärissä käynti on yleensä tarpeen vain diagnoosin tekemistä varten. Jos kutina on voimakasta, voidaan oireenmukaisena hoitona käyttää kortisonivoiteita tai joskus UV-valohoitoa. Jos taudinkuva on erityisen hankala, voidaan harkita sisäistä viruslääkettä asikloviiria.

Punatäplähilseilyn ehkäisy

Koska taudin aiheuttajaa ei varmuudella tunneta, sitä ei voida välttääkään.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Punatäplähilseily (pityriasis rosea). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 21.3.2023.
  2. Contreras-Ruiz J, Peternel S, Jiménez Gutiérrez C, ym. Interventions for pityriasis rosea. Cochrane Database Syst Rev 2019(10):CD005068.
  3. Schwartz RA. Pityriasis rosea. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 16.5.2022.