Rengasgranulooma on melko yleinen ihotauti. Sitä esiintyä kaikenikäisillä henkilöillä, useimmin kuitenkin lapsilla ja nuorilla, ja enemmän tytöillä ja naisilla. Taudin syytä ei tunneta, mutta se liittyy joskus muuhun perussairauteen, kuten tyypin 1 diabetekseen. Rengasgranulooma voi kehittyä esimerkiksi hyönteistenpistokohtaan tai muun paikallisen ihotulehduksen seurauksena. Taipumus rengasgranuloomaan on osittain perinnöllinen.

Rengasgranulooma voidaan jakaa useaan alamuotoon, joista selvästi yleisin on paikallinen muoto. Yleistynyt rengasgranulooma ja ihonalainen rengasgranulooma ovat harvaisempia. Tauti on vaaraton ja useimmiten oireet häviävät parin vuoden kuluessa itsekseen.

Rengasgranulooman oireet

Paikallisen rengasgranulooman mielipaikkoja ovat kädenselät, sormien selkäpuolet, nilkat ja jalkapöydät, mutta läiskiä voi olla myös muualla raajoissa tai vartalolla.

Rengasgranulooma alkaa pieninä, ihonvärisinä kyhmyinä (ks. kuva ), jotka muutaman kuukauden kuluessa muuttuvat rengasmaiseksi läiskäksi. Läiskän keskellä iho voi olla lähes normaalin näköistä ja renkaan läpimitta vaihtelee noin puolesta senttimetristä viiteen senttimetriin (ks. kuva ja kuva ). Läiskät ovat yleensä oireettomia.

Kuva

Rengasgranulooma rystysissä. Rengasgranulooma eli granuloma annulare (ks. Rengasgranulooma (granuloma annulare)) on usein käden selässä . Aluksi ne ovat vain pieniä kyhmyjä, jotka kasvaessaan muuttuvat rengasmaisiksi.

Kuva

Rengasgranulooma nilkassa. Nilkassa sijaitseva rengasmainen ihomuutos, joka suurenee hiljalleen. Lisää tietoa rengasgranuloomasta: ks. Rengasgranulooma (granuloma annulare).

Kuva

Rengasgranulooma kädenselässä. Laaja rengasgranulooma (ks. artikkeli Rengasgranulooma (granuloma annulare)) kädenselässä. Ihomuutos laajenee hiljalleen, ja laajentuessaan se paranee keskeltä. Taudin syytä tai mekanismia ei tunneta. Se ei kutise eikä hilseile. Tauti on vaaraton eikä tartu. Tavallisesti oireet häviävät parin vuoden kuluessa itsekseen.

Yleistynyttä muotoa esiintyy pääosin aikuisilla, ja siinä nähdään lukuisia pieniä kyhmyjä ja renkaita sekä raajoissa että vartalolla. Ihonalaisen rengasgranulooman kiinteitä, kivuttomia kyhmyjä esiintyy pääosin lapsilla raajojen alueella.

Paikallinen ja ihonalainen rengasgranulooma häviävät yli puolella potilaista itsestään kahden vuoden kuluessa, mutta yleistynyt muoto on kroonisempi. Rengasgranulooma uusiutuu noin 40 %:lla potilaista.

Rengasgranulooman toteaminen

Paikallisen rengasgranulooman diagnoosiin riittää usein tyypillinen kliininen taudinkuva. Koepala voi olla tarpeen diagnoosin varmistamiseksi, etenkin yleistyneessä ja ihonalaisessa taudissa. Mikroskooppitutkimuksessa todetaan ihon sidekudoksen hajoamista ja kookkaiden solujen muodostamia rykelmiä, granuloomia.

Taustalla olevien mahdollisten perustautien selvittelyä verikokeilla tarvitaan lähinnä yleistyneen tautimuodon kohdalla.

Rengasgranulooman itsehoito

Rengasgranuloomat häviävät useimmiten itsekseen, jälkiä jättämättä, muutamassa vuodessa.

Milloin lääkäriin?

Diagnoosin varmistamiseen tarvitaan yleensä lääkäriä. Jos rengasgranuloomat eivät ole hävinneet parin vuoden kuluessa tai jos iholle tulee jatkuvasti lisää läiskiä, on syytä neuvotella mahdollisista hoidoista ihotautilääkärin kanssa.

Paikallisia granuloomia voidaan tarvittaessa hoitaa mm. vahvalla kortisonivoiteella, takrolimuusi-tai pimekrolimuusivoiteella tai nestetyppijäädytyksellä. Yleistynyttä muotoa voidaan hoitaa mm. ultaviolettivalohoidolla ja tietyillä sisäisillä lääkkeillä.

Rengasgranulooman ehkäisy

Ei tunneta keinoa, millä tautia voisi ehkäistä.

Käytettyjä lähteitä

Ghadially R. Granuloma annulare. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 15.10.2020.