Lihasrevähdyksellä (lihasrepeämällä) tarkoitetaan lihakseen syntynyttä vammaa, jossa katkeaa lihassäikeitä. Lievimmillään revähdys vaurioittaa vain pienen määrän lihassoluja, pahimmillaan kokonainen lihas voi katketa. Eri lähteiden mukaan noin kolmannes lihasrevähdyksistä sisältää myös lihaskalvovaurion ja valtaosa vammoista sijaitsee jänteen ja lihaksen liitosalueella. Pelkkä lihaksen vaurio on harvinaisempi.

Lihasrevähdys syntyy lihaksen ollessa kuormitettuna ja jännitettynä yleensä kovan ponnistuksen yhteydessä. Tyypillisesti näitä tilanteita syntyy urheilussa, mutta myös esimerkiksi työtilanteissa tai tapaturmissa. Myös suora isku lihakseen voi aiheuttaa lihaksen repeämän. Lihasrevähdyksestä on tärkeää erottaa liikkeen täysin estävä jännevamma, koska sen hoito on tietyissä tapauksissa hyvin erilaista.

Tavallisia lihasrepeämän syntypaikkoja ovat hauislihas, vatsan lihakset ja reiden takaosa sekä pohje, mutta revähdys voi sopivassa tilanteessa tulla miltei mihin tahansa lihakseen. Pohkeen gastrocnemius-lihaksen repeämää kutsutaan termillä ”tennis leg”, ja se eroaa akillesjänteen vammasta siten, että jalkaterän liikuttaminen yleensä onnistuu, joskin kivuliaasti, ja kipu tuntuu pohjelihaksen puolella.

Lihasrepeämässä lihaskudokseen syntyy verenvuotoa, joka on havaittavissa pian vamman jälkeen veripahkana tai myöhemmin kudoksiin ja ihon alle ilmaantuvana mustelmana. Repeämäkohta on aristava, ja lihaksen jännittäminen ja esimerkiksi repeämän aiheuttaneen liikkeen toistaminen kuormittamattakin on kivuliasta. Jos lihaskudosta on revennyt huomattava määrä, repeämäkohdassa voi tuntua kuoppa ja lihaksen voima voi olla heikentynyt. Jos voima on kokonaan poissa, on syytä epäillä jännevammaa. Lievissä lihasvammoissa, joissa repeämä on vähäinen ja lihaskalvo on pysynyt ehjänä, verenvuoto on lihaksen sisäistä. Laajemmissa lihasvammoissa, joissa myös lihaskalvo on vaurioitunut, verenvuoto voi levitä laajallekin alueelle ja ilmetä ihonalaisena verenpurkautumana.

Lihaskouristus voi ilmaantua suunnilleen samantapaisissa oloissa kuin revähdyskin. Sen lisäksi lihaskouristuksia (kramppeja) voi ilmaantua väsyneeseen lihakseen rasituksen aikana tai sen jälkeen. Runsas hikoilu ja kuumassa ympäristössä työskentely altistavat lihaskouristukselle. Lihaskouristus aiheuttaa myös kipua, ja lihaksen käyttäminen tuntuu kivuliaalta. Lihaksessa on tunnettavissa aristava alue, mutta kuopan sijasta pikemminkin supistunut kova lihas. Kouristusta ei ole aina helppo erottaa lihasrevähdyksestä, mutta lihaskouristuksen kipu yleensä hellittää, kun liikunta lopetetaan ja lihas saa levätä. Lihasrevähdyksen kipu sen sijaan jatkuu.