Tahdosta riippumattomista alaraajojen äkillisistä kivuliaista lihassupistuksista käytetään usein nimitystä suonenveto. Ne voivat ilmetä sekä levossa (usein öisin) että rasituksessa. Oire on täysin vaaraton itsenäisesti esiintyessään.

Suonenvetoja esiintyy kaikenikäisillä, mutta yleisyys suurenee iän mukana. Noin kolmasosa 60–70-vuotiaista kärsii toistuvasta suonenvedosta. Usein toistuvat suonenvedot voivat huomattavasti häiritä yöunta ja vaikuttaa elämänlaatuun.

Suonenvedolle altistavat tekijät

Suonenvetoa esiintyy tavallista herkemmin pitkäkestoisen harjoittelun jälkeen. Terveillä henkilöillä nestetasapainon häiriöt (nestehukka, suolatasapainon häiriöt) saattavat altistaa lihaskrampeille, esimerkiksi jos hikoilun aiheuttamaa nestehukkaa ei korvata juomalla riittävästi. Myös lihaksen hapenpuute, alaraajojen turvotus tai äkillinen liike pidemmän paikallaanolon jälkeen voivat laukaista krampin.

Iän mukana alttius suonenvetoon lisääntyy huomattavasti. Raskauden aikana suonenvetoja esiintyy selkeästi enemmän kuin samanikäisillä muutoin.

Lihaskramppeja esiintyy tavallista enemmän joissakin sairauksissa, esimerkiksi munuaisen ja maksan vajaatoiminnassa, suolatasapainon häiriöissä sekä joissakin neurologisissa sairauksissa. Jotkin lääkkeet, kuten diureetit, sekä alkoholinkäyttö voivat myös altistaa vaivalle. Monesti altistavaa tekijää ei löydetä. Varsinkin vanhuksilla suonenvetoja esiintyy usein ilman erityistä syytä.

Suonenvedon oireet

Suonenvedossa lihas tai lihasryhmä äkisti supistuu eli kramppaa. Kramppi tuntuu usein kovana kipuna lihaksen kohdalla, ja lihaksen alue voi tuntua tavallista kovemmalta. Yleisimpiä suonenvedon kohtia ovat pohje, takareisi ja jalkaterän lihakset, mutta suonenveto voi esiintyä myös yläraajoissa ja vartalossa.

Useimmiten suonenvedon jälkeen lihas palautuu nopeasti ennalleen. Voimakkaan suonenvedon jälkeen lihas voi olla tuntikausia arka, mutta palautuu sitten normaaliksi.

Suonenvedon hoito

Ensiapuna suonenvetoon auttaa kramppaavan lihaksen venyttäminen tai hieronta.

Suonenvedon ehkäisy

Nestetasapainosta huolehtiminen saattaa vähentää kramppeja. Säännöllinen venyttely, erityisesti pohje- ja takareisilihasten venyttely, saattaa vähentää yöllisten lihaskramppien voimakkuutta, mutta vaikutus kramppien esiintymistiheyteen on epävarma.

Magnesiumvalmisteita käytetään yleisesti suonenvedon (lihaskrampin) estämiseen, mutta niillä ei näyttäisi olevan tehoa vanhempien ihmisten kramppeihin. Raskausajan suonenvedossa näyttö magnesiumin tehosta on vielä epävarmaa.

Myös ennen nukkumaanmenoa toteutetun rauhallisen liikunnan tai hieronnan, meditaation sekä B- ja E-vitamiinin on kuvattu vähentäneen suonenvedosta aiheutuneita haittoja yksittäisissä tutkimuksissa.

Milloin hoitoon?

Yksittäisenä oireena suonenveto ei ole vaarallinen. Jos kuitenkin kokee oireilun vaikuttavan liiaksi elämänlaatuun, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen.

Jos lihaskramppeihin liittyy ongelmallisia turvotuksia, suonikohjuja, alaraajojen staasi-ihottumaa, alaraajojen valtimoverenkierron häiriintymistä, lihasheikkoutta tai tuntohäiriöitä, asiaa on hyvä selvittää lääkärissä.

Kirjallisuutta

  1. Tapper EB, Trivedi H, Simonetto DA, ym. The RELAX randomized controlled trial: Stretching versus meditation for nocturnal muscle cramps. Liver Int 2024;44(9):2434-2441 PMID: 38860445
  2. Nocturnal Leg Cramps. DynaMed [online]. Päivitetty 27.7.2023.
  3. Suonenveto. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 29.12.2022.
  4. Miller KC, McDermott BP, Yeargin SW, ym. An Evidence-Based Review of the Pathophysiology, Treatment, and Prevention of Exercise-Associated Muscle Cramps. J Athl Train 2022;57(1):5-15 PMID: 34185846
  5. Hawke F, Sadler SC, Katzberg HD, ym. Non-drug therapies for the secondary prevention of lower linb muscle cramps. Cochrane Database Syst Rev 2021;5(5):CD008496.
  6. Garrison SR, Korownyk CS, Kolber MR, ym. Magnesium for skeletal muscle cramps. Cochrane Database Syst Rev 2020;9(9):CD009402 PMID: 32956536