Yleistä

Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 35-vuotiaita, ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Naisilla vaiva on yleisempi kuin miehillä. Väestössä sitä voi esiintyä aikuisilla noin 2–3 %:lla ja vanhuksilla jopa 20 %:lla.

Levottomien jalkojen oireet

Oireena on jaloissa esiintyvä epämiellyttävä ja vaikeasti kuvattava tuntemus, johon liittyy liikuttelupakko. Liikuttelu helpottaa tuntemusta. Yleensä oireet ovat lieviä ja esiintyvät vain tietyissä tilanteissa, kuten pitkään istumisen jälkeen.

Levottomien jalkojen oireyhtymästä voidaan puhua, kun vaiva ilmenee ainakin kolmesti viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan.

Levottomien jalkojen syyt

Levottomien jalkojen oireen syntyyn voivat vaikuttaa useat tekijät, mutta tarkasti näitä ei tiedetä. Osittain vaivaan näyttävät vaikuttavan perintötekijät. Oire vaikuttaa myös liittyvän keskushermoston dopamiiniaineenvaihdunnan muutoksiin. Myös raudan, folaatin tai B12-vitamiinin puutos, kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabetes voivat joskus altistaa oireelle. Raskauden aikana oire on melko yleinen. Raskauden aikana ilmenevä oire voi liittyä esimerkiksi raudanpuutteeseen, hormonaalisiin muutoksiin tai sikiön kasvun aiheuttamaan painevaikutukseen hermoissa.

Eräät lääkeaineet, kuten trisykliset masennuslääkkeet, serotoniinin takaisinoton estäjät ja beetasalpaajat, samoin kuin kahvi ja alkoholi, voivat aiheuttaa tai lisätä levottomien jalkojen oireita.

Useinkaan selkeää syytä levottomille jaloille ei löydy.

Levottomat jalat eroaa selvästi ”suonenvedoista”, joilla tarkoitetaan alaraajojen lihassupistuksia.

Jotkin lääkeaineet (esim. pahoinvointilääkkeinä käytetyt metoklopramidi ja proklooriperatsiini sekä psykoosilääkkeet) voivat aiheuttaa kävelypakkoa eli akatisiaa, joka ei ole sama asia kuin levottomat jalat. Akatisia häviää lääkeannosta pienentämällä.

Levottomien jalkojen itsehoito

Säännöllinen liikunta (esim. kävely) saattaa vähentää levottomien jalkojen oireita, mutta runsasta liikkumista sekä kofeiinia, alkoholia ja tupakointia tulee välttää ennen nukkumaan menoa. Samoin uniolosuhteiden rauhallisuus ja sopiva lämpötila auttavat unen saannissa.

Alaraajojen hieronnasta, venyttelystä tai jalkakylvyistä (viileä tai lämmin) voi olla apua. Joskus voi auttaa myös huomion keskittäminen muualle, esimerkiksi johonkin itselle mieluisaan aktiviteettiin.

Raskauden aikainen levottomien jalkojen oireyhtymä menee ohi muutamassa viikossa raskauden jälkeen.

Milloin hoitoon?

Mikäli unta parantavat toimenpiteet eivät riitä ja levottomat jalat haittaavat vaikeasti unta, kannattaa hakeutua hoitoon.

Levottomien jalkojen hoito

Lääkärin vastaanotolla tutkitaan alaraajojen verenkierto ja hermojen toiminta. Lisäksi tarvittaessa selvitetään laboratoriotutkimusten avulla mahdollisia oireelle altistavia tekijöitä. Näiden hoito on levottomien jalkojen hoidossa ensisijaista.

4–12 viikon mittaisella rautalääkityksellä on todettu olevan lumelääkettä parempi vaikutus levottomista jaloista kärsivien elämänlaatuun, vaikka vaikutus ei näytä olevan suorassa suhteessa esimerkiksi ferritiinimäärityksellä arvioituun raudanpuutteeseen. Siksi rautalääkitystä voidaan kokeilla, jos ferritiinipitoisuus on alle 75 µg/ml. Tällöin hoidossa tähdätään ferritiinin viitearvovälin yläkolmannekseen (n. 80–120 µg/l).

Tarvittaessa levottomia jalkoja voidaan hoitaa keskushermostoon vaikuttavilla lääkkeillä, esimerkiksi gabapentiinillä tai pregabaliinilla.

Akupunktuuria on kokeiltu levottomien jalkojen hoidossa, mutta tutkimusten mukaan tehosta ei ole luotettavaa näyttöä.

Levottomien jalkojen ehkäisy

Levottomien jalkojen oireen ehkäisemiseksi ei ole keinoja, mutta oireiden pahenemista voidaan ehkäistä huolehtimalla hyvästä unesta: (ks. Käyvän hoidon potilasversio. Unettomuus vaivaa välillä meitä kaikkia).