Yleistä

Painajaiset ovat vahvoja negatiivisia tunteita sisältäviä unia. Tyypillisessä painajaisessa negatiiviset tunteet lisääntyvät unen aikana ja lopulta unennäkijä herää kiihtyneessä tilassa ja muistaa painajaisen heräämisen jälkeen. Yleisin painajaisissa koettava tunne on pelko, mutta myös muut voimakkaat negatiiviset tunteet kuten suru, viha tai häpeä voivat olla painajaisessa pääosassa. Valtaosa painajaisista nähdään vilkeunijaksojen (REM) aikana mutta myös hidasaaltounen (NREM) aikana on mahdollista kokea yksinkertaisia painajaismaisia unikokemuksia.

Painajaisten esiintyvyys

Silloin tällöin nähtävät painajaiset ovat yleisiä ja osa normaalia unennäköä. Aikuisista noin puolet näkee ainakin yhden painajaisen kuukaudessa, lapsilla painajaiset ovat tätäkin yleisempiä. Painajaisten määrään vaikuttavat ikä ja sukupuoli. Lapsilla painajaiset ovat yleisiä ja niiden esiintyvyydessä ei ole selkeää sukupuolieroa ennen murrosikää. Nuorilla aikuisilla painajaiset ovat selvästi yleisempiä naisilla kuin miehillä, mutta tämä sukupuoliero kaventuu ikääntymisen myötä.

Aikuisista 2–5 % näkee useita painajaisia viikossa, ja tällainen painajaisten määrä voi olla hoitoa vaativa ongelma. Jatkuvat painajaiset häiritsevät nukkumista ja voivat aiheuttaa ahdistusta, joka vaivaa unennäkijää myös päivisin. Aikuisilla jatkuvat painajaiset liittyvät usein stressiin ja muihin unihäiriöihin, kuten unettomuuteen. Painajaisia lisäävä stressi ei välttämättä liity unennäkijän henkilökohtaiseen elämään, vaan voi olla peräisin myös epävarmuutta ja pelkoa aiheuttavista maailman tapahtumista. Painajaiset ovat myös yleisiä vakavien mielialahäiriöiden kuten masennuksen ja psykoottisten häiriöiden aikana.

Lasten toistuvien painajaisten luotettava tutkimus on vaikeaa, mutta eri tutkimukset arvioivat 2–50 %:n lapsista kokevan jaksoja, jolloin he näkevät häiritsevän paljon painajaisia. Lasten jatkuvat painajaiset kuitenkin usein vähenevät iän myötä eivätkä ne välttämättä liity muihin terveysongelmiin.

Painajaistyypit

Painajaisunet voidaan jakaa kahteen tyyppiin. Suurin osa painajaisista on idiopaattisia, eli niiden syy on epäselvä. Tällaisten painajaisten sisältö ei suoraan liity todellisiin valveilla tapahtuneisiin tilanteisiin, ja painajaisten tapahtumat vaihtelevat unesta toiseen. Aikuisilla yleisiä painajaisten sisältöjä ovat tuntemattomat vihamieliset mieshahmot, jotka hyökkäävät tai uhkaavat hyökätä uneksijan kimppuun. Lapsilla uhkaava taho on usein hirviö tai eläin. Painajaisten sisällöt voivat kuitenkin olla hyvin vaihtelevia, ja painajaisia määrittävä tekijä ovat niissä koettavat tunteet, eivät unen varsinaiset tapahtumat.

Toinen painajaistyyppi on traumaperäinen painajainen, jossa painajaisen sisältö on selvästi yhteydessä todelliseen valveilla koettuun traumaattiseen kokemukseen. Traumaperäiset painajaiset voivat myös toistua melko samanlaisena useita kertoja.

On normaalia, että traumaattisen kokemuksen jälkeen tapahtumasta nähdään jonkin aikaa unia. Kuitenkin, jos traumaan liittyvät unet jatkuvat kuukausia, voi kyseessä olla traumaperäinen stressihäiriö.

Painajaisia muistuttavia ilmiöitä ovat yöllinen kauhukohtaus ja unihalvaus. Yöllisessä kauhukohtauksessa nukkuja näyttää havahtuvan paniikin vallassa unesta, mutta ei kuitenkaan täysin herää eikä itse muista kokemusta.

Unihalvaus on joko nukahtaessa tai herätessä ilmenevä tila, jolloin ei pysty liikkumaan. Unihalvaukseen liittyy usein myös unen ja valveen rajalla koettava painajainen. Vaikka unihalvaukset ovat pelottavia kokemuksia, ne raukeavat muutamassa minuutissa. Unihalvaukset johtuvat epätäydellisestä havahtumisesta REM-univaiheesta, ja monet ihmiset kokevat sellaisen joskus elämässään. Altistavina tekijöinä voivat toimia epäsäännöllinen univalverytmi, univaje ja stressi.

Painajaisten itsehoito ja ehkäisy

Satunnaiset painajaiset kuuluvat normaaliin unennäköön, ja ne eivät yleensä vaadi hoitoa. Painajaisten määrään voi pyrkiä itse vaikuttamaan välttämällä niitä lisääviä asioita.

Stressi ja pelottavat kokemukset lisäävät hetkellisesti painajaisten määrää. Erityisesti lapsilla painajaisia aiheutuu helposti jännittävästä viihteestä, kuten pelottavista elokuvista tai peleistä. Lasten kehitystasolle sopimattoman materiaalin välttäminen voi auttaa välttämään myös painajaisia. Stressiä aiheuttavien asioiden välttäminen ennen nukkumaanmenoa voi olla hyödyllistä myös painajaisista kärsiville aikuisille sekä painajaisten vähentämiseksi että myös yleisen unen laadun parantamiseksi. Esimerkiksi jos huonot uutiset maailmalta aiheuttavat stressiä, kannattaa uutisten seuraamista myöhään illalla vähentää.

Alkoholin ja päihteiden krapula- ja vierotusvaihe sekä lääkkeistä erityisesti rasvaliukoiset beetasalpaajat (propranololi, pindololi) ja Parkinsonin taudin hoidossa käytetyt lääkkeet lisäävät joillakin käyttäjistä painajaisunien näkemistä. Jos uusi lääke tai annostus lisää levottomien unien ja painajaisten määrää, kannattaa asiasta keskustella hoitavan lääkärin kanssa.

Jos painajaiseen herää yöllä ja nukahtaminen uudelleen on vaikeaa, kannattaa nousta sängystä ja tehdä hetki jotain mukavaa ja rauhoittavaa ennen kuin yrittää nukahtaa uudelleen. Myös painajaisen kirjoittaminen muistiin tai kertominen jollekin voi helpottaa painajaisen jälkeen rauhoittumista.

Painajaiseen herännyttä lasta voi rauhoittaa keskustelemalla rauhallisesti painajaisen sisällöstä ja vakuuttamalla hänelle, että kyse oli vain unesta, joka ei voi millään tavoin vahingoittaa. Lasta voi myös pyytää kuvittelemaan uneen onnellisen lopun, juttelemaan unen hahmojen kanssa, piirtämään painajaisesta kuvan tai kirjoittamaan siitä tarinan. Jos lapsi on hyvin pieni, vanhempi voi antaa hänen nallelleen tehtävän pysyä hereillä vartioimassa. Lapsi voi tuntea olonsa turvallisemmaksi nallensa kanssa. Yölamppu ja avoin ovi vanhempien huoneeseen voivat tehdä painajaisunia pelkäävälle lapselle turvallisemman olon.

Milloin hoitoon?

Jos painajaiset ovat jatkuvia, häiritsevät merkittävästi nukkumista ja aiheuttavat ahdistusta, niihin kannattaa hakea apua. Erityisesti hoitoon kannattaa hakeutua, jos näkee selvästi traumaperäisiä painajaisia, eli samanlaisena toistuvia painajaisia todella tapahtuneesta traumaattisesta kokemuksesta.

Jatkuvia painajaisia voidaan vähentää hoitamalla niihin liittyvää stressiä, uniongelmia tai mahdollisia muita mielenterveyden haasteita. Toistuvia painajaisia on myös mahdollista hoitaa psykoterapialla. Eniten tieteellistä näyttöä on mielikuvien toistoon perustuvan kognitiivisen terapiamuodon (image rehearsal therapy, IRT) tehokkuudesta, jota voidaan toteuttaa sekä psykologin ohjauksessa että itsehoitona. Mielikuvaterapia voi olla itsehoitona toistuviin painajaisiin hyödyllistä lievissä tapauksissa, mutta jos painajaisiin liittyy traumaperäistä stressiä, vaikeita uniongelmia tai muita mielenterveyden ongelmia on mielikuvaterapiaa parasta käyttää vain ammattilaisen ohjauksessa.

Kirjallisuutta

  1. El Sabbagh E, Johns AN, Mather CE, ym. A systematic review of Nightmare prevalence in children. Sleep Med Rev 2023;71():101834 PMID: 37651893
  2. Gill P, Fraser E, Tran TTD, ym. Psychosocial treatments for nightmares in adults and children: a systematic review. BMC Psychiatry 2023;23(1):283 PMID: 37085821
  3. Sheaves B, Rek S, Freeman D. Nightmares and psychiatric symptoms: A systematic review of longitudinal, experimental, and clinical trial studies. Clin Psychol Rev 2023;100():102241 PMID: 36566699
  4. Sandman N. Painajaiset: Psyykkinen yleisoire. Duodecim 2019;135(21):2073–8.
  5. Gauchat A, Séguin JR, Zadra A. Prevalence and correlates of disturbed dreaming in children. Pathol Biol (Paris) 2014;62(5):311-8 PMID: 25108315
  6. Robert G, Zadra A. Thematic and content analysis of idiopathic nightmares and bad dreams. Sleep 2014;37(2):409-17 PMID: 24497669
  7. Augedal AW, Hansen KS, Kronhaug CR, ym. Randomized controlled trials of psychological and pharmacological treatments for nightmares: a meta-analysis. Sleep Med Rev 2013;17(2):143-52 PMID: 23046846
  8. Sandman N, Valli K, Kronholm E, ym. Nightmares: Prevalence among the Finnish General Adult Population and War Veterans during 1972-2007. Sleep 2013;36(7):1041-1050 PMID: 23814341
  9. Casement MD, Swanson LM. A meta-analysis of imagery rehearsal for post-trauma nightmares: effects on nightmare frequency, sleep quality, and posttraumatic stress. Clin Psychol Rev 2012;32(6):566-74 PMID: 22819998
  10. Pagel JF, Helfter P. Drug induced nightmares--an etiology based review. Hum Psychopharmacol 2003;18(1):59-67 PMID: 12532316
  11. Pigeon WR, Mellman TA. Dreams and nightmares in posttraumatic stress disorder. Kirjassa: Kryger M, Roth T, Dement W, toim. Principles and practice of sleep medicine, 6th edition. Philadelphia.