Yleistä

Miehillä virtsanpidätyksen häiriöt ovat nuorella aikuisiällä ja keski-iässä harvinaisia, ja yleistyvät ikääntymisen myötä. Usein oireet alkavat vähitellen, ja monet miehet elävät niiden kanssa pitkään ennen kuin hakevat apua. Virtsankarkailu heikentää elämänlaatua, ja siihen liittyvät huonontunut unenlaatu sekä suurentunut masennuksen, ahdistuksen ja kaatumisten riski. On kuitenkin tärkeää tietää, että virtsankarkailu ei ole väistämätön osa ikääntymistä – siihen on olemassa tehokkaita hoitokeinoja.

Miehillä yleisin virtsankarkailun muoto on niin kutsuttu virtsan pakkokarkailu, jolloin virtsan karkaamista edeltää tai siihen liittyy voimakas, usein äkillinen, virtsahädän tunne. Virtsan pakkokarkailun perussyyn ajatellaan olevan virtsarakon sileiden lihasten yliaktiivinen toiminta. Miehillä ulosvirtausesteen, tavallisimmin iän myötä suurentuneen eturauhasen, aiheuttama lisääntynyt virtausvastus altistaa rakon yliaktiiviselle lihastoiminnalle ja sitä kautta virtsaamispakolle ja pakkokarkailulle.

Virtsan ponnistuskarkailu tarkoittaa virtsan tahatonta karkaamista ponnistaessa, esimerkiksi yskäistessä ja liikkuessa. Sen taustalla on virtsaputken sulkijalihaksen riittämätön toiminta, ja miehillä tavallisin altistava tekijä on aiemmat eturauhasen toimenpiteet.

Pakkokarkailun ja ponnistuskarkailun yhdistelmää kutsutaan sekamuotoiseksi virtsankarkailuksi.

Virtsan ylivuotokarkailua tapahtuu virtsarakon venyttyessä niin, että virtsarakon paine ylittää virtsaputken sulkijalihaksen pidätyskyvyn ja virtsarakon venymiskapasiteetin. Tälle altistava tekijä on virtsarakon huono tyhjeneminen, esimerkiksi hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun aiheuttamana.

Virtsankarkailun syyt ja riskitekijät

Miesten virtsankarkailuun voi olla useita syitä.

Ikääntyminen on tärkein riskitekijä. Erityisesti pakkovirtsankarkailu ja sekamuotoinen virtsankarkailu lisääntyvät iän myötä. Yhtenä tekijänä on eturauhasen koon kasvu, mutta on useita muitakin vaikuttavia tekijöitä. Ylipaino, metabolinen oireyhtymä ja liikunnan puute lisäävät myös osoitetusti virtsankarkailua.

Iän myötä suureneva eturauhanen voi ahtauttaa virtsaputkea tai rakon kaulaa ja vaikeuttaa virtsankulkua altistaen pakkokarkailulle ja/tai ylivuotokarkailulle. Jopa puolella 50–60-vuotiaista on todettavissa normaalista poikkeavaa eturauhasen liikakasvua.

Eturauhasen kirurginen poisto tai sädehoito voivat heikentää virtsanpidätyskykyä altistaen ponnistuskarkailulle. Myös eturauhasen höyläykseen liittyy vähäinen pitkäaikaisen virtsankarkailun riski.

Neurologiset sairaudet, kuten aivohalvaukset, Parkinsonin tauti, MS-tauti ja selkäydinvammat, voivat heikentää virtsarakon hallintaa. Virtsankarkailu yhdistyy vahvasti muistisairauteen ja haurauteen, muistisairauden edetessä myös virtsankarkailu tavallisesti pahenee.

Väliaikainen virtsankarkailu voi liittyä virtsatietulehduksiin, ja tämä onkin miehillä melko yleinen syy. Virtsankarkailua voivat aiheuttaa tai pahentaa myös muun muassa nesteenpoistolääkkeet, alkoholinkäyttö, voimakas ummetus, liiallinen juominen tai krooninen yskä (esim. keuhkoahtaumatautiin liittyen).

Virtsankarkailun oireet

Virtsankarkailu voi ilmetä monin tavoin: Ponnistuskarkailussa virtsa karkaa fyysisen rasituksen, yskimisen, nauramisen tai nostamisen yhteydessä. Pakkokarkailu on äkillistä, hallitsematonta virtsaamisen tarvetta, johon ei ehdi reagoida ajoissa. Sekamuotoisessa karkailussa on virtsanpakkokarkailun ja ponnistuskarkailun oireita samanaikaisesti. Ylivuotovirtsankarkailussa virtsarakko on tyhjenemishäiriön takia ylivenyttynyt, jolloin virtsaa tihkuu/valuu hallitsemattomasti, tavallisesti yöllä.

Milloin hoitoon?

Elämänlaatua haittaavan virtsankarkailuoireen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Virtsankarkailun syy kannattaa selvittää. Tulehdukset on syytä poissulkea ja hoitaa. Mikäli virtsankarkailuun liittyy verivirtsaisuutta, kipua virtsatessa, aiempi lantion alueen sädehoito tai virtsateiden toimenpide tai virtsa valuu hallitsemattomasti ja huomaamatta, ei pidä lykätä tutkimuksiin hakeutumista.

Tutkimukset

Lääkäri kysyy oireista, virtsaamistiheydestä ja aiemmista sairauksista. Usein tarkistetaan virtsanäyte tulehdusten poissulkemiseksi ja tutkitaan eturauhanen liikakasvun ja pahanlaatuisten syiden poissulkemiseksi. Virtsarakon tyhjeneminen voidaan varmistaa ylivuotokarkailun poissulkemiseksi joko ultraäänimittauksella, jäännösvirtsamittauksella tai katetroinnilla. Potilasta pyydetään usein täyttämään parilta vuorokaudelta virtsaamispäiväkirjaa, johon kirjataan juodut nesteet, virtsaamiskerrat sekä -määrät ja virtsan karkaamiset. Tarvittaessa tehdään tarkempia tutkimuksia, kuten virtsasuihkun virtausmittaus, rakon tähystys tai urodynaaminen tutkimus.

Virtsankarkailun hoito

Hoidon valinta riippuu virtsankarkailun syystä ja vaikeusasteesta.

Elintapamuutoksilla voidaan vähentää karkailua (ks. itsehoito). Lantionpohjan lihasharjoitteilla voidaan vahvistaa virtsanpidätyksestä vastaavia lihaksia. Myös virtsarakkoa voidaan harjaannuttaa virtsarakon tilavuuden parantamiseksi ja virtsaamisvälien pidentämiseksi. Näyttö harjoittelun tehosta karkailuun on osin ristiriitaista. Harjoittelu vaatii säännöllisyyttä ja asiantuntijan, esimerkiksi lantionpohjan vaivoihin perehtyneen fysioterapeutin, ohjauksesta on usein apua.

Lääkityksestä johtuvan virtsankarkailun hallitsemiseksi lääkärin kannattaa tarkistaa käytetyt lääkkeet (erityisesti nesteenpoistolääkkeet), niiden määrät ja annosteluajat.

Eturauhasen liikakasvun aiheuttamia ongelmia voidaan hoitaa lääkkeillä tai eturauhaseen kohdistuvilla toimenpiteillä, kuten eturauhasen höyläyksellä (TURP) tai halkaisulla (TUIP). Kiirevirtsaisuutta voidaan puolestaan rauhoittaa lääkkein ja lääkeresistenteissä tapauksissa esimerkiksi rakkolihakseen pistettävin botuliinitoksiinipistoksin. Mikäli tyhjenemishäiriö ja rakkolihaksen yliaktiivisuus esiintyvät samanaikaisesti, voidaan tarvita sekä eturauhaseen kohdistuvia lääkkeitä/toimenpiteitä että rakkolihasta rauhoittavia lääkkeitä/toimenpiteitä.

Ponnistusvirtsankarkailussa voidaan harkita pidätyskykyä parantavia leikkauksia (esim. nauhaleikkaus ja keinosulkijan asettaminen).

Mikäli karkailua ei saada hallintaan, on mahdollista kokeilla karkailun hallintaan suunniteltuja apuvälineitä (kuva). Esimerkiksi ylivuotokarkailua voidaan hoitaa myös toistokatetroinnein.

Itsehoito

Virtsaamisoireita saadaan lievennettyä itsehoidolla ja elintapamuutoksilla. Virtsarakkoa voi harjaannuttaa virtsaamisvälien pidentämiseksi ja kiirevirtsaisuuden vähentämiseksi. Muistisairautta sairastavien virtsankarkailuun on osoitettu olevan jonkin verran apua säännöllisistä muistutetuista virtsalla käynneistä. Huonosti liikkuville wc-reitin helpottamisesta on jonkin verran apua ja kaatumisriskiä on näin myös mahdollista vähentää.

Painon pudottaminen näyttäisi vähentävän virtsankarkailua, erityisesti jos BMI on yli 30.

Liiallisen juomisen rajoittamista ja kofeiinituotteiden välttämistä suositellaan. Iltaisin juomista tulee rajoittaa, jos esiintyy yökastelua tai yöllistä tiheävirtsaisuutta. Alkoholinkäytön vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen näyttäisivät helpottavan karkailua.

Kiusaavan jälkitiputtelun vähentämiseksi kannattaa ”lypsää” virtsaputkea kivespussin takaa kohti peniksen tyveä. Eteenpäin siirretyt tipat tyhjennetään ravistelemalla tai wc-paperilla taputtelemalla. Tämä toistetaan pari kertaa. Tämän jälkeen lantionpohjan lihaksia supistetaan noin 10 sekunnin ajan, ja lopuksi ne rentoutetaan.

Virtsankarkailun ehkäisy

Vaikka kaikkia virtsankarkailun syitä ei voida ehkäistä, voidaan riskiä pienentää jo ennen oireiden ilmaantumista noudattamalla terveitä elintapoja eli pysymällä normaalipainoisena, liikkumalla säännöllisesti ja huolehtimalla yleiskunnosta. Tupakointi kannattaa lopettaa ja alkoholinkäyttöä vähentää. Lantionpohjan lihasharjoitteita kannattaa tehdä ennaltaehkäisevästi, erityisesti leikkauksen jälkeen ja ikääntyessä.

Erityisen tärkeää on hoitaa eturauhasen kasvuun liittyviä virtsaoireita riittävän ajoissa.

Virtsankarkailua voidaan ehkäistä myös huolehtimalla siitä, että wc-tilat ovat helposti iäkkäiden ja heikommin liikkuvien ihmisten saavutettavissa.