Monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme) on ihon ja limakalvojen immunologinen reaktio, jonka laukaisee useimmiten virus- tai bakteeri-infektio. Tavallisin aiheuttaja on Herpes simplex - tai mykoplasma -infektio. Joskus aiheuttajana voi toimia myös COVID-19-infektio tai -rokote. Reaktion voi laukaista myös lääke, esimerkiksi tulehduskipulääke, epilepsialääke tai antibiootti, joskin tämä on selvästi harvinaisempaa. Erythema multiformen aiheuttaja voi jäädä tuntemattomaksikin. Vaiva ilmenee useimmiten nuorilla aikuisilla ja yleensä noin viikon viiveellä mahdollisesta altistavasta tekijästä.

Monimuotoisen punavihoittuman oireet

Tauti jaetaan lievempään muotoon (erythema multiforme minor) ja vaikeampaan muotoon (erythema multiforme major).

Lievemmässä tautimuodossa raajoihin (kädet, jalkapohjat, polvet, kyynärpäät) ja kasvoihin nousee parin päivän aikana 1–2 cm:n läpimittaisia punoittavia läiskiä. Niissä näkyy sisäkkäisiä renkaita punaisen eri sävyissä (ns. kokardileesio, kuva ), ja läiskän keskellä on usein rakkula. Erythema multiforme minor paranee itsekseen 1–3 viikossa, ja kuumetta tai muita yleisoireita ei yleensä ole. Tauti voi uusiutua, varsinkin jos taustalla on uusiutuva Herpes simplex -infektio.

Kuva

Monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme) ihossa. Monimuotoisessa punavihoittumassa ihomuutos on usein kokardimainen.

Vaikeammassa tautimuodossa eli erythema multiforme majorissa oireita on myös limakalvoilla. Suuhun, joskus myös silmien tai sukuelinten limakalvoille, ilmaantuu rakkuloita tai haavaumia. Iho-oireita on yleensä laajalla alueella, ja läiskien kohdalle voi kehittyä kookkaita rakkuloita. Yleisoireina esiintyy usein kuumetta ja sairauden tunnetta. Vaikean tautimuodon taustalla on useammin lääke.

Kuva

Monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme) huulessa. Monimuotoinen punavihoittuma voi vaikeammassa tautimuodossaan ilmetä myös limakalvoilla, tässä tapauksessa huulissa.

Monimuotoisen punavihoittuman toteaminen

Taudinmääritys tehdään vastaanotolla oireiden perusteella. Ihon koepala on harvoin tarpeen. Taustatekijät, kuten mahdolliset infektiot ja lääkealtistukset, selvitetään. Tärkeää on erottaa erythema multiforme major ihon ja limakalvojen vaikeista rakkulaisista lääkeainereaktioista (Stevens–Johnsonin oireyhtymä ja toksinen epidermaalinen nekrolyysi TEN), jotka voivat olla hengenvaarallisia.

Monimuotoisen punavihoittuman itsehoito

Lievä tautimuoto paranee itsestään parissa viikossa.

Milloin lääkäriin?

Iholla ja limakalvoilla oireileva akuutti rakkulainen tauti on aihe hakeutua välittömästi lääkärin arvioon.

Erythema multiforme majorin hoidossa käytetään usein sisäistä kortisonilääkitystä. Iho-oireisiin käytetään tarpeen mukaan paikallishoitoa. Silmien limakalvojen oireet edellyttävät silmälääkärin arviota.

Monimuotoisen punavihoittuman ehkäisy

Toistuvaa Herpes simplex -infektiota ja siihen liittyvää monimuotoista punavihoittumaa voi ehkäistä jatkuvalla herpeksen estolääkityksellä. Jos taudin on laukaissut lääke, kyseistä lääkettä vältetään jatkossa.

Kirjallisuutta

  1. Wu P-C, Huang I-H, Wang C-W, ym.Erythema multiforme and epidermal necrolysis following COVID-19 vaccines: a systematic review. Dermatitis 2025;36(3):188–99.
  2. Koulu L. Monimuotoinen punavihoittuma (erythema multiforme). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.4.2024.
  3. Plaza JA. Erythema multiforme. eMedicine (vaatii käyttäjätunnuksen). Päivitetty 31.10.2024.