Yleistä

Märkärupi (impetigo contagiosa) on ihon pinnallinen bakteeritulehdus, jonka aiheuttaa tavallisimmin stafylokokki (Staphylococcus aureus) tai beetahemolyyttinen streptokokki tai molemmat yhdessä. Märkärupi on tavallisin pienten lasten ohuessa ihossa, ja sitä esiintyy eniten kesällä. Se leviää kosketustartunnalla helposti samalla henkilöllä uusille alueille ja myös henkilöstä toiseen.

Märkäruven oireet

Märkäruven tavallisia alkukohtia ovat leikki-ikäisillä suupielet ja sierainten alue, joskus raajat, ja vastasyntyneellä taipeet. Märkärupi alkaa paikallisena punoittavana ja joskus aristavana ihomuutoksena, joka leviää herkästi kosketuksen kautta. Märkärupi voi levitä mille tahansa ihoalueelle ja laaja-alaiseksi.

Märkärupea esiintyy kahta muotoa, rakkulatonta ja rakkulaista. Rakkulattomassa muodossa pienet märkärakkulat muuttuvat nopeasti keltarupiseksi karstaksi. Rakkulaisessa muodossa vesikellot saattavat olla jopa 2 cm:n kokoisia (kuvat ja ).

Kuva

Märkärupi suupielessä. Märkärupi on tiettyjen bakteerien aiheuttama ihotulehdus, joka on useimmiten suupielessä. Iholle ilmaantuu punertavia rakkuloita ja myöhemmin kellertävää karstaa.

Kuva

Märkärupi sierainten ympäristössä. Bakteerien aiheuttama märkärupi voi esiintyä myös sierainten ympäristössä ja ympäristön ihossa. Märkäinen ja usein keltainen karsta on tyypillistä.

Märkäruvelle on tyypillistä yleisoireiden (kuten kuume ja väsymys) puuttuminen ja kutina.

Märkäruven toteaminen

Tauti todetaan tavallisesti tyypillisen taudinkuvan perusteella ihoa katsomalla. Kasvoissa märkärupi voi muistuttaa herpestä (yskänrokko).

Märkäruven itsehoito

Pienialaisessa märkäruvessa (alle kuusi neliösenttimetriä) riittää paikallishoito antimikrobisella voiteella (neomysiinin ja basitrasiinin yhdistelmävoidetta saa apteekista ilman reseptiä) ja rupien liottelu.

Ruvet on liotettava huolellisesti irti. Rupia kylvetetään vedessä liottamalla tai haudotaan vesihauteen avulla useita kertoja päivässä, kunnes ruvet pehmenevät ja irtoavat. Sen jälkeen iho kuivataan puhtaalla pyyhkeellä. Rupien liotuksen ja kuivauksen jälkeen ihoalueelle laitetaan antimikrobista hoitovoidetta kahdesti päivässä. Jos hoito tehoaa, sitä jatketaan 1–2 viikon ajan.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin tulee hakeutua seuraavissa tilanteissa:

  • Märkärupi leviää yli kuuden neliösenttimetrin alueelle.
  • Paikallishoito ei tehoa, ja märkärupialue laajenee.
  • Rupialueita esiintyy eri puolilla kehoa tai hiusten tai parran alueella.
  • Vastasyntyneen märkärupiepäilyssä on hakeuduttava lääkäriin välittömästi, sillä vastasyntyneillä infektio voi olla vaarallinen.

Tällaisissa tapauksissa tarvitaan paikallishoidon lisäksi suun kautta otettava antibioottikuuri. Rupien liottelun laiminlyönti on tavallinen hoidon epäonnistumisen syy, sillä bakteeri voi säilyä hengissä rupien alla.

Märkäruven ehkäisy

Uusintainfektion syynä on usein sieraimiin jäänyt bakteeri, josta se sormella kaivetaan uudelleen esiin, tai bakteerin kantajuus muulla perheenjäsenellä.

Koska märkärupi leviää helposti kosketuksen välityksellä, voidaan tartuntavaaraa pienentää välttämällä märkärupialueiden koskettelua ja huolehtimalla hyvästä hygieniasta, kuten käsien saippuapesusta. Hyvään hygieniaan kuuluvat myös henkilökohtaiset pyyhkeet, tyynyliinojen ja pehmolelujen pesu sekä hammasharjojen ja pesusienien yms. vaihto.

Atooppinen ihottuma, muut ihottumat ja ihorikot voivat altistaa märkäruvelle. Ihottumien hyvä hoito on tärkeää, sillä jatkuva ihorikko voi altistaa märkäruvelle.

Jotta estetään märkärupea leviämästä, päivähoitoon voi palata 48 tuntia paikallishoidon ja 24 tuntia suun kautta otettavan antibioottihoidon aloittamisen jälkeen.

Kirjallisuutta

  1. Ihoinfektiot. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Ihotautilääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 11.8.2026)
  2. Salava A. Märkärupi (impetigo). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 14.3.2025.
  3. Renko M, Peltoja V. Infektiota sairastavan lapsen eristäminen päivähoidosta. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 5.6.2023.
  4. Sinikumpu S-P, Tasanen-Määttä K. Iho-infektiot. Kirjassa: Renko M, Niinikoski H, Palmu S, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2023.