Syyt

Lapsen kurkkukivun ja nielutulehduksen aiheuttavat useimmiten samat virukset kuin flunssankin, ja nielutulehdus onkin yleensä osa yleisempää hengitystietulehdusta. Varsinaisesta nielutulehduksesta puhutaan silloin, kun kurkkukipu ja kuume ilmenevät ilman muita merkittäviä hengitystieoireita. Tällöin tärkeä aiheuttaja on streptokokkibakteeri, joka aikaansaa myös nielurisojen tulehtumisen. Streptokokin aiheuttama nielutulehdus on melko harvinainen pienillä lapsilla mutta yleinen 5−15 vuotiailla. Nuoremmilla lapsilla adenovirus on tärkeä nielutulehduksen aiheuttaja. Enterovirus puolestaan voi aiheuttaa rakkulaisen nielutulehduksen erityisesti syksyisin. Nielutulehduksen syynä nuorilla on usein Epstein-Barr-virus (EBV), jonka aiheuttamaa tautia kutsutaan mononukleoosiksi.

Oireet

Pienillä lapsilla huono syöminen, kuolaaminen ja kivuliaisuus usein viittaavat nielutulehdukseen. Leikki-ikäinen osaa jo kertoa kurkkukivusta, ja kouluikäisellä taudin paikallistaminen on helppoa. Nielutulehdukseen liittyy usein myös leukakulman imusolmukkeiden suureneminen, mikä aiheuttaa turvottelua kaulassa ja aristusta pään kääntämisessä. Nielutulehduksen tyyppilöydös on punoittava nielu. Jos myös nielurisat ovat tulehtuneet, ne ovat turpeat ja pinnalla näkyy usein punoituksen lisäksi vaaleita peitteitä.

Virusten aiheuttamat nielutulehdukset ovat oireiltaan hyvin vaihtelevia. Ainoa vaiva voi olla lievä aristus niellessä. Toisaalta oireet ja löydökset voivat hyvin paljon muistuttaa streptokokki-infektiota. Näin on erityisesti adenoviruksen aiheuttamassa infektiossa. Streptokokkibakteerin aiheuttaman nielutulehduksen tyypilliset löydökset ovat korkea kuume, kurkkukipu, leukakulman suurentuneet ja aristavat imusolmukkeet, nielun voimakas punoitus ja nielurisoissa näkyvät valkeat peitteet. Joskus lapsi valittaa myös vatsakipua. Jos streptokokin aiheuttamaan nielutulehdukseen liittyy ihottuma, tautia kutsutaan tulirokoksi. Nuorten mononukleoosissa voidaan kuumeen ja nieluoireiden ohella todeta myös muiden elinten löydöksiä, kuten suurentunut maksa ja perna.

Milloin hoitoon

Nielutulehdus on usein yksi flunssan oireista ja paranemista voidaan seurata kotona.

Tilanteita, joissa on syytä hakeutua hoitoon:

  • Leikki- tai kouluikäisellä lapsella on korkea kuume ja voimakas kurkkukipu ilman muita oireita.
  • Lapsella on kurkkukipua, johon liittyy hengitysvaikeutta tai puheen puuroutumista. Tällöin kyse voi olla nielupaiseesta ja hoitoon on parempi hakeutua saman tien.
  • Lapselle ilmaantuu kuumetta silloin, kun jollain perheessä on todettu streptokokkitulehdus.
  • Kurkkukipuisella lapsella on todettavissa hentoa, punertavaa ihottumaa kasvoissa tai vartalolla merkkinä tulirokosta.
  • Streptokokkitulehdukseen aloitettu antibioottihoito ei vie kuumetta pois kolmessa päivässä.

Nielutulehduksen toteaminen ja hoito

Streptokokkitulehdus diagnosoidaan nykyisin yleisimmin pikatestin avulla, josta vastaus on saatavissa 10 minuutissa. Luotettavampi tulos saadaan bakteeriviljelyn avulla, mutta tutkimuksen teko kestää 1–2 vrk. Pikatesti paljastaa melko luotettavasti A-ryhmän streptokokin, joka on tärkein aiheuttajabakteeri. Kuitenkin myös G- ja C-ryhmän streptokokit voivat aikaansaada nielutulehduksen, ja ne paljastuvat luotettavasti vain bakteeriviljelyssä.

Streptokokkitulehdus vaatii aina antibioottilääkityksen. Normaalisti hoidoksi määrätään penisilliiniä 10 vrk:n kuurina. Tärkeätä on, että lääkitystä ei keskeytetä, koska tämä voi johtaa nielutulehduksen uusiutumiseen. Viime vuosina on kuitenkin saatu kokemusta myös siitä, että lyhytkestoisempi hoito (3–6 vrk) kefalosporiini-antibiootilla on yhtä tehokas kuin pidempikestoinen penisilliinihoito. Tätä voidaan käyttää esimerkiksi pienemmillä lapsilla, joilla on vaikeuksia lääkkeen otossa.

Streptokokki-infektion tartuttavuus loppuu vuorokaudessa antibioottihoidon aloittamisen jälkeen. Niinpä lapsi voi yleensä palata kouluun tai päiväkotiin, kun hoidon aloituksesta on kulunut vähintään 24 tuntia. Virusperäisessä nielutulehduksessa antibiootteja ei käytetä. Tulehduskipulääkkeet helpottavat kipua, samoin lämmin juominen ja kurkkupastillit voivat auttaa. Valitettavasti kovin tehokkaita lääkkeitä ei lääkärinkään valikoimasta kurkkukivun hoitoon löydy.

Ehkäisy

Virusperäinen nielutulehdus tarttuu erityisesti kosketustartuntana käsien kautta tai pisaratartuntana kuten flunssa. Streptokokkibakteerin tartuttavuus on pienempi kuin virusten, mutta perhepiirissä tai koulussa tarttuminen on varsin mahdollista. Niinpä käsien pesu on tärkeä ehkäisykeino. Joskus perheissä esiintyy toistuvia nielutulehduksia, koska joku perheen jäsenistä on oireeton streptokokkibakteerin levittäjä. Esimerkiksi kouluikäisistä oireettomista lapsista noin 5–10 % kantaa A-streptokokkia talviaikana nielussaan. Streptokokki aiheuttaa myös nk. peppuangiinaa eli peräaukon ympäristön ihottumaa, josta bakteeri voi tartuttaa muita. Jos herää epäily perheen sisällä leviävästä taudista koko perhe voidaan tutkia bakteeriviljelyn avulla ja määrätä antibioottilääkitys samanaikaisesti kaikille streptokokin kantajille. A-streptokokkia vastaan ei toistaiseksi ole rokotetta.

Käytettyjä lähteitä

Blomberg H, Kotilainen H, Liukko T, Mäkelä M, Vuorio A. Nielutulehdus. Duodecim 2012;128(8):836-8

Nokso-Koivisto J. Lapsen nielutulehdus ja tonsilliitti. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 25.11.2018.

Ivaska L, Peltola V. Nielutulehdus ja tulirokko. Lasten infektiosairaudet. ss. 25−30, Kustannus Oy Duodecim, 2019.