Tulirokon aiheuttaja ja tartunta

Tulirokko (scarlatina) on streptokokin (ryhmän A beetahemolyyttinen streptokokki) aiheuttama infektio. Se on ainoa antibioottihoitoa vaativa rokkotauti.

Streptokokki-infektio tarttuu melko helposti pisara- ja kosketustartuntana, ja taudin itämisaika on 3–5 vuorokautta. Tulirokko voi esiintyä paikallisina epidemioina esimerkiksi kouluissa tai päiväkodeissa.

Tulirokon oireet

Tulirokon oireita ovat kuume, päänsärky, nielutulehdus (angiina), oksentelu, punoittava ja turpea kieli (mansikkakieli), suurentuneet imusolmukkeet kaulalla sekä ihottuma.

Ihottuma ilmenee hentona ja hieman porkkanan värisenä etenkin kasvoilla, mutta ei suun ympäristössä. Punoitus näkyy parhaiten rintakehällä, kainaloiden ympärillä ja vatsan alaosassa. Suun ja nenän ympärillä näkyy vaaleampi vyöhyke. Koskettaessa ihottuma tuntuu karhealta, hiekkapaperimaiselta, mikä auttaa erottamaan tulirokon muista rokkotaudeista, esimerkiksi vauvarokosta. Ihottuma ilmestyy yleensä ½–2 päivän sisällä kuumeen noususta. Noin viikon kuluttua taudin alkamisesta iho voi hilseillä erityisesti sormenpäistä. Tulirokon ihottuma johtuu A-streptokokin erittämästä toksiinista ja on sinänsä vaaraton.

Vaikka streptokokkitartunnan voi saada uudestaan, tulirokon voi sairastaa yleensä vain kerran. Uusivissa streptokokki-infektioissa tauti on useimmiten nielurisatulehdus. Joskus streptokokki aiheuttaa ruusun, märkäruven tai verenmyrkytyksen.

Milloin hoitoon?

Tulirokkoepäily edellyttää aina välitöntä lääkärissä käyntiä. Tulirokko on usein oireiltaan niin tyypillinen, että antibioottihoito voidaan aloittaa heti taudinkuvan perusteella. Diagnoosi kannattaa varmistaa nielun bakteeriviljelyllä tai streptokokki-pikatestillä.

Jos tulirokkopotilaan muut perheenjäsenet sairastuvat kurkkukipuun tai kuumeeseen, heidänkin on syytä hakeutua hoitoon.

Tulirokon hoito

Tulirokko paranee hyvin antibiooteilla. Yleensä hoitona käytetään penisilliiniä 10 päivän ajan. Jälkitaudit, kuten munuaisten tai sydämen tulehdus, ovat erittäin harvinaisia.

Tulirokkopotilaan tartuttavuus loppuu 24 tunnin kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta, ja lapsi voi palata hoitoon tai kouluun nopeasti voinnin niin salliessa.

Tulirokon ehkäisy

Tulirokkoa vastaan ei ole rokotetta, ja tautia esiintyy edelleen erityisesti kouluikäisillä ja myös päiväkodeissa. Tulirokko tarttuu kosketustartuntana, ja käsien pesu on tärkeää silloin, kun perheessä tai ympäristössä on tulirokkoa liikkeellä. Jos päiväkodissa tai koulussa epäillään tulirokkoepidemiaa (kuukauden sisällä vähintään viidesosa lapsista sairastunut), tulee ottaa yhteys kunnan tartuntatautilääkäriin.

Kirjallisuutta

  1. Salava A. Eksanteema (rokkomainen ihottuma). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 30.9.2024.
  2. Ivaska L, Peltola V. Nielutulehdus ja tulirokko. Teoksessa: Peltola V, Renko M, Saxén H. Lasten infektiosairaudet [online; vaatii käyttäjätunnuksen].Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2020.
  3. Vuorela M, Ruotsalainen E, Valtonen K, ym. A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian. Suom Lääkäril 2017;72: 51–6.
  4. Renko M. Tulirokko. Kirjassa: Rajantie J, Heikinheimo M, Renko M, toim. Lastentaudit. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 219–220.