Tulirokon tartunta ja syyt

Tulirokko (scarlatina) on streptokokkibakteerin (ryhmän A beetahemolyyttinen streptokokki) aiheuttama infektio. Se on ainoa antibioottihoitoa vaativa rokkotauti. Streptokokkibakteeri tarttuu melko helposti pisara- ja kosketustartuntana, ja taudin itämisaika on 3–5 vuorokautta. Tulirokko voi esiintyä paikallisina epidemioina esim. kouluissa tai päiväkodeissa.

Tulirokon oireet

Tulirokon oireita ovat kuume, päänsärky, nielutulehdus (angiina), oksentelu, punoittava ja turpea kieli (mansikkakieli), leukakulman suurentuneet imusolmukkeet sekä ihottuma. Se ilmenee hentona hieman porkkanan värisenä ihottumana etenkin kasvoilla (ei suun ympäristössä) ja ylävartalolla. Punoitus näkyy parhaiten rintakehällä, kainaloiden ympärillä ja vatsan alaosassa. Suun ja nenän ympärillä näkyy vaaleampi vyöhyke. Ihottuma ilmestyy yleensä ½–2 päivän sisällä kuumeen noususta ja alkaa vähentyä 3–4 päivän kuluttua. Noin viikon kuluttua taudin alkamisesta iho voi hilseillä erityisesti sormenpäistä. Tulirokon ihottuma johtuu A-streptokokin erittämästä toksiinista ja on sinänsä vaaraton.

Vaikka tulirokkoa aiheuttavan streptokokkibakteerin tartunnan voi saada uudestaan, tulirokon voi sairastaa vain kerran. Uusissa infektioissa tauti on useimmiten nielurisatulehdus , ruusu, märkärupi, peräaukon ihottuma tai verenmyrkytys.

Milloin hoitoon

Tulirokkoepäily edellyttää aina lääkärissäkäyntiä saman tien. Tulirokko on usein oireiltaan niin tyypillinen, että antibioottihoito voidaan aloittaa taudinkuvan perusteella. Diagnoosi voidaan myös varmistaa nielun bakteeriviljelyllä tai streptokokki-pikakokeella. Tulirokko paranee hyvin antibiooteilla. Yleensä hoitona käytetään penisilliiniä 10 päivän ajan. Jälkitaudit, kuten munuaisten tai sydämen tulehdus, ovat nykyisin erittäin harvinaisia. Jos tulirokkopotilaan muut perheenjäsenet sairastuvat kurkkukipuun tai kuumeeseen, heidän on syytä hakeutua hoitoon. Tulirokkopotilaan tartuttavuus loppuu 24 tunnin kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta ja niinpä lapsi voi palata hoitoon tai kouluun nopeasti voinnin niin salliessa.

Tulirokon ehkäisy

Tulirokkoa vastaan ei ole rokotetta, ja tautia esiintyy edelleen erityisesti kouluikäisillä ja myös päiväkodeissa. Tulirokko tarttuu kosketustartuntana, ja käsien pesu on tärkeää silloin, kun perheessä tai muuten ympäristössä on tulirokkoa liikkeellä. Jos päiväkodissa tai koulussa epäillään tulirokkoepidemiaa (kuukauden sisällä vähintään 20 % sairastunutta), tulee aina ottaa yhteys kunnan terveysviranomaisiin koko ryhmän testaamiseksi.

Kirjallisuutta

  1. Renko M. Tulirokko. Kirjassa: Rajantie J, Heikinheimo M, Renko M (toim.). Lastentaudit. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 219-220.
  2. Salava A. Eksanteema (rokkomainen ihottuma). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.12.2018.
  3. Vuorela M, Ruotsalainen E, Valtonen K, Vuopio J, Lyytikäinen O. A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa epidemian. Suomen Lääkärilehti 2017;72 (1-2): 51-56.
  4. Ivaska L, Peltola V. Nielutulehdus ja tulirokko. Lasten infektiosairaudet. s. 25-30. Kustannus Oy Duodecim. 2019