Moniin infektiotauteihin liittyy iho-oireita, mutta joidenkin tautien kohdalla laajalle levinneet iho-oireet ovat taudissa silmiinpistävimmät. Tällaisia tauteja kutsutaan rokkotaudeiksi tai eksanteemataudeiksi (eksanteema on ihottuma).

Rokot ovat virusten aiheuttamia. Poikkeus on streptokokkibakteerin aiheuttama tulirokko. Monissa muissakin infektiotaudeissa, kuten virustaudeista HIV-infektiossa (ks. HIV-infektio ja AIDS (immuunikato)), pogostan taudissa (ks. Pogostantauti (nivelrokko)) ja mononukleoosissa (ks. Mononukleoosi ("pusutauti")) ja bakteeritaudeista stafylokokin aiheuttamassa toksinen sokki -oireyhtymässä, voi esiintyä yli vartalon menevää ihottumaa. Näitä ei kuitenkaan luokitella rokkotaudeiksi. Hoidettaessa mitä tahansa infektiota antibiootein voi hoidon aikana ilmaantua pienipilkkuista, vihuri-, tuhka- tai tulirokkoa muistuttavaa ihottumaa, joka on todellisuudessa yliherkkyysreaktio antibiooteille (ks. Antibiootit).

Rokkotauteja ovat

Rokkotautien vaikutusta raskauteen ja sikiöön käsitellään omassa artikkelissaan: ks. Raskaus ja rokkotaudit.

Eräät rokkotaudit, jotka vielä joitakin vuosikymmeniä sitten olivat Suomessakin yleisiä, on saatu lähes kokonaan juurittua rokotuksilla, lähinnä ns. MPR-rokotuksella (ks. Kansallinen rokotusohjelma). Tällaisia tauteja ovat tuhkarokko (ks. Tuhkarokko (morbilli)) ja vihurirokko (ks. Vihurirokko ( rubella )). Isorokko hävitettiin koko maapallolta rokotuksin jo 1970-luvun loppuun mennessä, eikä rokotusta sitä vastaan enää käytetä missään. Tuhkarokko on Suomessakin ajankohtainen viime vuosina useassa maassa käynnistyneiden, huonosta rokotuskattavuudesta johtuvien epidemioiden vuoksi.

Lisätietoa aiheesta

Peltola H. Tuhkarokko - unohtuva uhka. Duodecim 2018;134:705-13